Kotimaisen marjan aromi maistuu jatkojalosteissa

Marjajaloste Meritalo Oy on vuosikymmenten ajan luottanut kotimaisten marjojen makuun ja laatuun. Monipuolisen jatkojalosteiden valikoiman uusin tuote on aito omenasiideri, mutta mansikkahillo on edelleen suosituin tuote.

Susanna Lindstedt ja Emmi Brownie haluavat, että jatkojalosteiden raaka-aineiden alkuperä on asiakkaiden tiedossa.

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Mansikan tuoksu huumaa vierailijan, kun astuu sisään Meritalon jatkojalosteiden pakkaus- ja varastotilaan. Viereisessä keittolassa valmistuukin mansikkahilloa isossa kattilassa, josta leviävät aromit kutkuttavat makuhermoja.

– Maanantai on usein mansikkapäivä, naurahtaa Emmi Brownie.

Hänen mukaansa kerralla keitetään hilloa noin sadasta esisulatetusta mansikkakilosta. Sen valmistuminen kestää puolisentoista tuntia. Purkituksen ja pakkaamisen jälkeen hillo on valmis toimitettavaksi asiakkaille ympäri Suomen.

Makuraadin ykkönen

Meritalon mansikkahillo arvioitiin Helsingin Sanomien makuraadissa helmikuussa parhaimmaksi 24 maistellusta mansikkahillosta. Sitä kiitettiin ”kuin mummon keittämäksi, erittäin maukkaaksi ja luonnollisen hillotun marjan makuiseksi”. Mansikkahillo sai täydet viisi pistettä.

Mikä on sen salaisuus?

– Käytämme raaka-aineina vain aromikkaita suomalaisia marjoja. Suomalaisen raaka-aineen maku tulee esille parhaiten mansikassa, mutta myös omenassa, kiteyttää Susanna Lindstedt.

– Ja nimenomaan avomaalla viljellyssä mansikassa on maku parhaimmillaan, täydentää Brownie.

– Keitämme hillot perinteiseen tapaan avokattilassa, emmekä käytä painekattilaa. Siitä johtuu hillon perinteisen oloinen rakenne, selvittää Lindstedt.

Molemmat painottavat, että vaikka reseptiikalla on oma merkityksensä, niin hyvälaatuiset raaka-aineet ovat kaiken perusta.

Avokattilassa kotimaisista mansikoista keitetty hillo on maukas ja perinteisen oloinen.

Mansikkahillolla aloitettiin

Mansikkahillo oli ensimmäinen, mitä Susanna ja Olavi Lindstedt alkoivat valmistaa vuonna 1995 perustamassaan yrityksessä.

Agronomin koulutuksen saaneet yrittäjät viljelivät Perniön Ylönkylässä mansikkaa toistakymmentä vuotta parilla kolmella hehtaarilla. Omasta viljelystä luovuttiin osin siksi, että lähiseudulta ei saatu enää poimijoita, mutta myös ajankäytön rationalisoimiseksi.

– Tyrniäkin kokeiltiin. Siitä ei saatu satoa jalosteiden raaka-aineeksi lainkaan, Susanna Lindstedt naurahtaa.

Lindstedtien lapsista Anni Heijari viljeli vadelmaa muutamia vuosia vajaan puolen hehtaarin alalla, mutta Glen Ample -lajike oli talvenarka. Tuleva kesä on ensimmäinen, kun omaa viljelyä ei ole lainkaan.

Viljellyt marjat lähiseudulta

Mansikka, vadelma, raparperi ja omena ostetaan lähiseudun viljelijöiltä noin sadan kilometrin säteeltä. Musta- ja punaherukkaa toimittavat lähinnä itä- ja keskisuomalaiset tuottajat, ja tyrni on Pohjanmaalla viljeltyä.

Luonnonmarjat ostetaan Itä-ja Pohjois-Suomesta.

Vuosien aikana asiakassuhteet ovat vakiintuneet.

– Tosiasia on, että kotimaisen marjan hinta on aivan toinen kuin tuontimarjan, mutta kotimaisuus on yrityksen tuotteiden valttikortti, josta pidetään kiinni, yrittäjät painottavat.

– Vadelmahillot ja -mehut ovat haluttuja tuotteita. Kotimaisesta vadelmasta valmistettuina niillä ei pysty kilpailemaan keskieurooppalaista vadelmaa sisältävän jalosteen kanssa niin, että tuotteita voisi markkinoida valtakunnallisesti, harmittelee Susanna Lindstedt.

Vuodeksi varastossa

Sekä viljellyt että luonnonmarjat hankitaan satokaudelle ja varastoidaan Turussa sijaitseviin vuokralla oleviin pakastamotiloihin. Sieltä marjoja haetaan tuotteiden valmistukseen tarpeen mukaan.

Jatkojalosteita tehdään ja pakataan viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden.

Raaka-aineita pitää olla varastoissa vähintään vuoden tarpeita vastaavasti.

– Omenaa ostetaan kilomääräisesti eniten, koska siitä valmistetaan nyt myös siideriä. Mansikkaa käytämme muutaman kymmenen tuhatta kiloa vuodessa, Lindstedt laskee.

Caroline Tripolitis pakkaa suosittua mansikkahilloa suomalaisten kuluttajien saataville.

Monipuolisesti marjoista

Hillovalikoima on ollut alusta saakka lähes nykyisen kaltainen. Hillosta suosituimmat ovat mansikka-, puolukka- ja omenahillot. Kuluttajien suosiossa ovat myös mustaherukka- ja lakkahillo.

Mehuja alettiin valmistaa 2000-luvun alussa.

Emmi Brownie huomauttaa, että kaikki mehut valmistetaan kylmäpuristetusta täysmehusta lisäaineettomina ja ne ainoastaan pastöroidaan ennen pullotusta.

Vuosien aikana hyytelöistä ja glögeistä on tullut lähinnä sesonkituotteita.

– Ne ovat joulun ajan suosikkeja, joita hankitaan lahjoiksi. Liikelahjoja emme kovin paljon itse pakkaa, mutta toki se kuuluu palveluihimme. Tuotteitamme tilataan enemmänkin niitä varten, Susanna Lindstedt kertoo.

Lisenssillä valmistetaan Mauri Kunnas -tuotteita. Suosittu on raparperi-vadelmamehu ja -hillo.

– Lisenssillä valmistetut tuotteet ovat uusia ja vielä kokeiluasteella. Katsotaan, miten kuluttajat ottavat ne vastaan, Lindstedt summaa.

Uusin tuote, aito omenasiideri, on kesäisin suosittua.

Aitoa siideriä tarjolla

Siidereiden valmistuksen idea kumpusi Emmin puolisolta Aaron Brownielta.

– Syksyin puristamme paljon omenoita, myös rahtityönä. Aaron mietti, miksei niistä voisi tehdä siideriäkin. Aidon siiderin valmistusmenetelmää hän opiskeli Englannissa, Emmi Brownie kertoo.

Ensimmäiset siiderit saatiin myyntiin 2018 Lepola-nimellä.

– Lepola on suvullemme kuulunut tila, jossa asumme muutaman sadan metrin etäisyydellä tuotantotiloista, Emmi Brownie selventää.

Siidereitä myydään paikallisesti ravintoloille ja jollekin vähittäiskaupoille Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Kesä on siidereiden sesonkia, ja niiden menekki on koko ajan kasvanut.

Pienin askelin kehitytty

Alkuvuosina Susanna Lindstedt kiersi vähittäiskauppojen tuote-esittelyissä mehujen ja hillojen kanssa, mutta viimeistään korona lopetti esittelyt.

– Kun HOK kiinnostui aikoinaan 1990-luvun lopulla tuotteistamme, kului pari kolme vuotta, että tarjosimme niitä S-ryhmälle valtakunnalliseen jakeluun.  Siitä saakka hillomme ovat olleet tarjolla S-ryhmän kaupoissa, Lindstedt kertoo.

Tuotteita myydään laajasti myös K-ryhmän kaupoissa oman maakunnan ja pääkaupunkiseudun ohella eri puolilla maata.

Kuljetusliikkeiden autot hakevat kerran viikossa keskusliikkeille toimitettavat tuotteet. Omalla autolla jalosteita kuljetetaan jonkin verran Turun ­alueelle ja pääkaupunkiseudulle tarpeen mukaan.

– Monen jatkojalostajan ongelma on se, että saadakseen tuotteille volyymia niin paljon, että niillä pääsee keskusliikkeiden jakeluun, on oltava jakeluvarmuutta, riskinottokykyä ja uskallusta, Susanna Lindstedt miettii.

– Olemme laajentaneet yritystämme pienin askelin, eikä rahaa ole laitettu seiniin, vaan ennemminkin laitteisiin, hän huomauttaa.

Viimeisin investointi on vuonna 2021 käyttöön otettu mehujen ja siidereiden valmistustila. Samassa yhteydessä on viime kesänä avattu, kesäisin avoinna oleva myymälä-kahvio, jossa on anniskeluoikeudet.

– Omia nettisivuja on uudistettu ja somekanavissa olemme näkyvissä, mutta esimerkiksi lehti-ilmoittelua ei ole ollut vuosiin, Emmi Brownie toteaa.

Hyvä tuote myy itsensä

Meritalo Oy:n valmistamissa hilloissa on Puhtaasti Kotimainen Sirkkalehtimerkki ja mehuissa nykyään Hyvää Suomesta -joutsenlippu. Molemmat takaavat sen, että raaka-aineena on kotimaisia marjoja ja hedelmiä.

– Esimerkiksi hillojen raaka-aineiden alkuperämaata ei vaadita ilmoittamaan. Hyvän tavan ja kuluttajien luottamuksen saamiseksi on tärkeää,­ että asiakas tietää, mistä raaka-aineet on hankittu, painottaa Susanna Lindstedt.

– Olemme alusta saakka käyttäneet Sirkkalehtimerkkiä. Pyrimme valmistamaan tuotteemme niin hyvin, että asiakas on tyytyväinen ja ostaa niitä seuraavallakin kerralla.

– Hyvä tuote myy itse itsensä. Sen on oltava myös sellainen, että asiakkaalla on varaa käyttää sitä arjessaankin, lisää Brownie.

Arki jatkuu, ja tulevaisuus on valoisa sekä jatkojalosteiden että yrityksen suhteen. Suunnitteilla on sukupolvenvaihdos, jolloin Lindstedtien kolme lasta työskentelevät sen hyväksi, että kuluttajille on tarjolla kotimaisia maistuvia jatkojalosteita.

Marjajaloste Meritalo Oy

 

  • Susanna ja Olavi Lindstedt perustivat 1995
  • Sijaitsee Perniön Ylönkylässä
  • Jatkojalosteet: hillot, mehut, ­siideri, glögit, hyytelöt
  • Kotimaiset raaka-aineet
  • Asiakkaat: pääasiallisesti ­keskusliikkeet, vähittäiskaupat, ravintolat
  • Rahtityötä eri yrityksille
  • Myymälä-kahvio
  • Työntekijöitä 8
  • Liikevaihto noin 2 milj. euroa

Tilaa uutiskirje

Uuutiskirjeessä saat lehden ilmestymispäivänä maistiaisia uusimmasta lehdestä.
P&k uutiskirje ilmestyy 21 kertaa vuodessa.

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietosuojaselosteemme.

Mikäli haluat tilata lehden, voit tilata sen tästä.

Puutarha&kauppa

Puutarha&kauppa kertoo ajankohtaiset uutiset ja kuulumiset koko alalta. Ammattitaitoisen, puutarha-alaan perusteellisesti perehtyneen toimituksen verkostot ulottuvat laajalle ja tuottavat jatkuvasti uutta tietoa lukijoille meiltä ja maailmalta.