Luonnollista, helppoa, muttei keltaista
Perennoista löytää ratkaisuja moneen pihapulmaan: kuiva paikka tulee kasvitettua, mökkipiha kukitettua, metsäpuutarha monipuolistettua ja keräilyinto tyydytettyä. Selviä trendejä ei juuri ole, mutta puhe perhosista ja pörriäisistä on purrut, joten luonnonkasvit ja mesikasvit kiinnostavat.
Useimmille tutut luonnonkasvit ovat hyvä valinta niin helppohoitoisuuden, kuivuudenkestävyyden kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta.
Teksti ja kuvat: Elina Vuori
Pääsiäisen jälkeen vasta lounaisimmassa Suomessa maa alkaa olla vapaa lumivaipastaan. Moni perennaviljelijä siis yhä jännittää, mitä hangen alta paljastuu. Ajatukset ovat kuitenkin jo vahvasti kevään töissä.
Talvituhoja paljastunut
Sipoolaisella Talman Lehtopuutarhalla pakattiin juuri kevään ensimmäistä kuormaa pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
– Talvi on ollut aika rasittava, esimerkiksi saksankurjenmiekat taitavat olla kaikki mennyttä, harmittelee Marko Kajavala.
Myös Raumalla Vuorelan Puutarhalla koottiin ensimmäisiä tilauksia viikon 16 alussa.
– Viikko sitten täältä vasta lumet lähtivät. Onneksi meillä on lämmin paikka tässä. Talvivahinkojakin on jo paljastunut, esimerkiksi yleensä niin vahva kallionauhus on kärsinyt totaalituhon, Mika Salomäki kertoo.
Sen sijaan Vihdissä Irjalan Taimistolla ei vielä ole päästy katsomaan, mitä hangen alle kuuluu.
– Talvetan kaikki ulkona, joten vielä on jännitettävää, kertoo Ari Reiman.
Keräilijöitä on aina
– Täällä on vielä varmaankin metri lunta, tuskaili Terttu Tuovila Puutteenkylän puutarhalla Kuusamossa.
Hän ei löydä sen kummempia trendejä ostoissa, vaikka vuosikymmenten takaisia suosikkeja, kuten kevätvuohenjuurta, vuorenkilpeä tai jättipoimulehteä ei enää kysytäkään.
– Nuorempi väki ei ole niin kiinnostunut perennoista, tai ainakin he hakevat vain sellaista helppohoitoista, ketomaista vaikutelmaa. Vanhempi väki taas ajattelee lähinnä kestävyyttä, Tuovila on huomannut.
Kuusamossa pionit kiinnostavat, mutta eivät esimerkiksi kuunlinjat. Vihdissä Irjalan Taimistolla taas näkee kuunliljakeräilijöitä ja myös kurjenpolvinimikkeitä haalitaan.
– Jopa nauhuksia joku kerää, kertoo Salomäki.
Kasvi-innostus voi lähteä myös toisesta suunnasta. Pihaperhonen on pieni, hyönteiskasveihin erikoistunut taimisto Lohjalla.
– Ihmiset ovat jo hyvin tietoisia hyönteisten ahdingosta, ja mesikasvit kiinnostavat. Täällä käy esimerkiksi perhosharrastajia ostoksilla. Myös aikaisin kukkivat maatiaisperennat ovat kiinnostavia, Erja Hinkkanen kertoo.
Kattokasveja ja perinteisiä
Luonnonperennoille on kysyntää myös kattojen vihreytyksessä. Esimerkiksi Talman Lehtopuutarhalta on toimitettu kasveja Tanssin talon 700 neliömetrin viherkatolle. Taimet tehtiin kennoihin ja lisäksi kylvettiin luonnonkasvien siemensekoitusta.
– Perennamattonakin olisi onnistunut, mutta se pitää kyllä tilata ajoissa etukäteen sopivalla kasvivalikoimalla, Kajavala huomauttaa.
Myös Reiman on huomannut, että luonnollisiin ympäristöihin sopivat kasvit käyvät kaupaksi.
– Niittykasveja, kalliokasveja, metsäpuutarhoihin sopivia ja jopa suokasveja kysytään.
Lakeuden Vihertaimistolla on nyt uudet yrittäjät Seinäjoella. Riina Aarrekorpi on entinen biologianopettaja ja taimiston vanha asiakas – ja nyt siis yrittäjänä miehensä kanssa. Pääsiäisen jälkeisenä tiistaina hän odotti taimikuormaa juuri saapuvaksi.
– Kyllä täälläkin pörräiskasveja jonkin verran kysytään, vaikka vähän jälkijunassa ehkä tullaankin, hän kertoo.
Aarrekorven mukaan Seinäjoella kaivataan yllättävän paljon perinteisiä kasveja.
– Esimerkiksi mooseksenpalavaapensasta, kultapalloa tai varjoliljaa ei saa juuri mistään, ei taimina tai lisäysaineistona. Täällä myös kivikko- ja kuivan paikan kasvit kiinnostavat, varmaankin kuivien kesien myötä.
Leikkokasvit tulossa?
Tornionlaakson Taimitarhalla on tehty sukupolvenvaihdos. Vanhemmat työskentelevät vielä taimistolla ja tytär vetää myymälää. Axel Kroschel ei vieläkään osaa sanoa, mikä kasvi menee kaupaksi ja miksi.
– Sen tiedän, että keltaisia kukkia ei juuri haluta ja helppohoitoista pitää olla, hän naurahtaa.
Vuorelan Puutarhalla tuotetaan perennoja vajaan 30 myymälän tarpeisiin noin 250 nimikettä vuodessa.
– Vanhan rungon mukaan yleensä mennään, uutuuksia ei paljon ole. Sellaisia vanhoja tuttuja kuin sarviorvokki ja kaunokainen teemme paljon. Kurjenpolvet ja kuunliljat näyttävät myös olevan suosiossa, Salomäki listaa.
Aarrekorpea kiinnostaisi tarjota myös leikkokukiksi sopivia perennoja ja yksivuotisten taimia. Myös vesikasveja on nyt saatu myymälään.
