Kasvihuone ei hätkähdä ilmastonmuutosta
Yhä kasvavan ihmiskunnan ruokahuolto ei ole yksinkertainen juttu. Ilmastonmuutoksen odotetaan muovaavan voimakkaasti viljelymahdollisuuksia.
Robben Pikku Puutarha, Lapinjärvi – The Urban Vertical Project (UVP) – Supermarketin yrttikasvatushuone Berliinissä – Kiinalaisen peruskoulun luomukattopuutarha
Teksti: Jyrki Jalkanen Kuvat: Valmistajat, Jyrki Jalkanen
Ilmaston lämpeneminen ja muut ilmakehän muutokset ovat todennäköisesti merkittävimmät lähivuosikymmenten avomaa- ja kasvihuoneviljelyyn vaikuttavat tekijät. Näin siitäkin huolimatta – tai oikeastaan juuri sen ansiosta – että kasvihuone on suurelta osin riippumaton ulkoilman säänvaihteluista.
Kansainväliset ja suomalaiset tutkijat ovat pääosin hyvin samaa mieltä siitä, että ilmasto lämpiää ja muovaa samalla ihmisen elämisen, viljelyn ja muun taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Muutos voi olla rajukin, eikä se ole edes kaukana, jos ikävimmät ennusteet toteutuvat.
Euroopan vihannesaitta kuihtuu
Suomalaisen puutarhatuotannon kannalta kaksi asiaa on keskeistä: mitä tapahtuu Suomessa ja mitä tapahtuu niissä maissa, joista meille juuri nyt tuodaan kilpailevia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.
Tiivistettynä näyttäisi olevan niin, että Euroopan eteläinen laita kuumenee ja kuivuu niin, että viljely siellä loppuu lähimpien vuosikymmenten, viimeistään ehkä tämän vuosisadan kuluessa. Eteläisen Espanjan, lähes koko Italian sekä Kreikan eteläosien arvioidaan muuttuvan nykyisen Saharan autiomaan oloja vastaaviksi.
Jos näin käy, myös kasvisten viljely loppuu niin avomaalla kuin sikäläisissä kasvihuoneissakin. Mahdollisesti viljely loppuu tai vaikeutuu merkittävästi jo odotettua aikaisemminkin, sillä kilpailu vedestä asumisen, turismin ja muiden käyttäjien kesken nostaa liikaa viljelyn kustannuksia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Välimeren maissa sademäärät niukkenevat todella huolestuttavasti. Etelä-Euroopan kesien kuivuminen selittää myös sen, miksi kesälämpötilat kohoavat siellä enemmän kuin muualla Euroopassa, jopa viisi astetta. Kun sadetta saadaan entistä vähemmän, maaperä kärventyy kesällä rutikuivaksi. Maaperän kuivuttua vettä ei haihdu juuri lainkaan, eikä haihtuminen enää sido lämpöenergiaa. Näin lämpötila pääsee kohoamaan huippulukemiin. Jo nykyisinkin kesät ovat siellä kuumia ja kuivia, ja tulevaisuudessa tilanne siis vain vaikeutuu.
Asialla on suuri merkitys koko Euroopan ruokahuollolle, sillä pelkästään Espanja vastaa valtaisasta osasta Euroopan kasvishuoltoa.
Lisää viljelymahdollisuuksia Pohjolaan
Vaikka kaikki voitava on tehtävä edellä kuvattujen näkymien torjumiseksi, on myös muihin lämpiämisen seuraamuksiin varauduttava. Tutkijoiden mukaan Euroopan pohjoisilla osilla tulee nimittäin olemaan tärkeä rooli ruokatuotannossa.
Tämän hetken ilmastomallien mukaan Pohjoismaiden, Baltian sekä Saksan ja Puolan pohjoisten osien viljelymahdollisuudet paranevat nykyisiin verrattuna. Tämä johtuu pääosin viljelylle suotuisten tekijöiden kohentumisesta.
Tuleva kehitys on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Vaikka viljelymahdollisuudet todennäköisesti paranevat, voivat esimerkiksi kasvinsuojeluongelmat lisääntyä merkittävästi. Jos näin käy, on suomalaisten kasvisten puhtaus uhattuna, mikäli joudumme turvautumaan nykyistä laajemmin kemialliseen torjuntaan. Tähän asti puhtaus on ollut valtti kotimaisten kuluttajien suuntaan, mutta vientivahvuutta siitä ei ole osattu vääntää.
Näin ennustetaan käyvän: vasen kartta kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön, oikean puoleinen vaikutuksista taloudelliseen toimintaan. Punainen viestii ikävistä vaikutuksista, vihreä myönteisistä. Suomessa pakkastalvet ja lumipeite vähenevät, lämpötila nousee ja sadanta kasvaa.
Kasvihuoneviljelyn rooli kasvaa
Muuttuvat säät ja ulkoilman epäpuhtaudet ovat nostamassa säältä suojatun viljely-ympäristön arvostusta.
– Maailman ruokahuollossa juuri kasvihuoneet tulevat olemaan avainasemassa. Millään muulla tavalla ei ruokaa saada riittämään kaikille maailman ihmisille, painotti professori Richard Tutwiler Kairon Amerikkalaisesta yliopistosta Hollannissa jo vuonna 2011 pidetyssä tulevaisuuskongressissa.
Hänen mukaansa viljely avomaalla – etenkin kuuman ilmaston maissa – on veden, ravinteiden, maan, energian, kuljetusten ja työvoiman tuhlausta. Kasvihuoneissa useimmat ilmaston aiheuttamista haitallisista vaikutuksista voidaan eliminoida tai ainakin niitä voidaan vähentää merkittävästi.
Toisaalta kasvihuoneviljelylläkin on omat, osin vielä ratkaisemattomat haasteensa, kuten taloudellisesti järkevä jäähdytys kuumissa maissa sekä lämmitys ja valaistus kylmillä seuduilla pimeään vuodenaikaan.
Kasvihuoneviljelyn mahdollisuuksia vaikean ilmaston alueilla tutkitaan ahkerasti monissa maissa. Tavoitteena ovat suljetut huoneet, joissa kasvua voidaan pitää yllä jatkuvasti. Erityisen intensiivistä tutkimusta harjoitetaan Arizonan yliopiston CEAC-keskuksessa Yhdysvalloissa. Yksikön johdolla on esimerkiksi kehitetty kasvi- ja kasvuhuoneita niin tutkimusta kuin oikeaa viljelyäkin varten kuumiin erämaihin, Etelämantereelle ja avaruuteen.
Kerrosviljely nostaa tehokkuutta
Kasvien kerrosviljely käynnistynyt Suomessakin. Kerrosviljelystä odotetaan maailmanlaajuisesti yhtä suljetun tilan viljelyn kaikkien aikojen kuumimmista kiinnostuksen kohteista. Monen tekijän summana se on muuttumassa hapuilevasta 1980-luvun puuhastelusta 2010-luvun oikeaksi viljelyksi ja taloudellisesti kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Kesäkuussa Amsterdamissa kokoontui noin 300 kerrosviljelystä kiinnostunutta henkilöä kautta maailman Association for Vertical Farming, AVF -yhdistyksen kongressiin. Paikalla oli myös kourallinen viljelijöitä. Aihe kiinnostaa, sillä yhdysvaltalaisen Blue Planet Consulting -yhtiön arvion mukaan kasvi- ja kasvuhuonerakentamisessa on lähiaikoina edessä jopa yhdeksän miljardin dollarin arvoiset markkinat.
Nykymuotoisten kerrosviljelmien historia on lyhyt, mutta sitäkin kiihkeämpi. Ensimmäisiä rakennettiin noin 2010. AVF-yhdistyksen kesäkuussa 2016 tekemän selvityksen mukaan kerrosviljelmiä on nyt noin 500, joista aivan valtaosa on Aasian isoissa kaupungeissa. Japanissa on käytössä vajaat 200, Kiinassa reilut sata, Taiwanissakin noin sata ja lisäksi muissa sen alueen maissa yhteensä noin 25–30 viljelmää. Yhdysvalloissa viljelmiä laskettiin olevan alkuvuonna noin 20 ja Kanadassa kymmenkunta.
Euroopassa ollaan vasta alkutaipaleella, sillä täältä laitoksia on toistaiseksi paikannettu vasta kourallinen, Suomi siis niiden joukossa.
Kiinnostus on kuitenkin huimaa niin kuluttajien, kaupan ketjujen, median kuin poliitikkojenkin suunnalta. Puhdasta lähiruokaa tulevaisuuden tekniikalla tuotetaan täällä jo tänään. Tämä trendi on aktiivisen osallistumisen arvoinen.
Automatisointi vaatii yhä kehittämistä kerrosviljelmillä.
Ötökät ovat tehokkaita kasvijätteiden käyttäjiä ja siksi mahdollisia tulevaisuuden viljelytuotteita puutarhoillekin.
Aiheesta enemmän:
P&k 4/2016 (25.2.2016)
https://urbanverticalproject.wordpress.com
Miksi Suomi on erilainen?
Suomalaiset kasvikset ovat vuodesta toiseen olleet puhtaimpia Euroopan elintarviketurvallisuusviraston raporteissa. Syitä tähän on paljon, tässä jutun kirjoittajan listaus keskeisistä tekijöistä.
1. Arktinen talvi puhdistaa luonnon kerran vuodessa
2. Uudistuvat ja puhtaat vesivarat niin pohjavetenä kuin järvissäkin
3. Pääosin hyvin puhdas ilma
4. Pääosin hyvin puhdas luonto
5. Pääosin hyvin puhtaat viljelymaat
6. Erinomainen yhteiskunnan rakenne: koulutus, tutkimus, teknologia, asenne…
7. Pitkä, yli 60 vuoden kokemus biologisen torjunnan käytöstä
8. Valoisa ja viileä kesä suotuisa kasvien terveydelle
9. Viljelijöiden asenne ja moraali myönteinen, pelisääntöjen noudattaminen
10. Vaativat asiakkaat ja valppaat tiedotusvälineet
Näin Suomen ilmasto muuttuu ennusteiden mukaan
Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Lisäksi muutokset näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä. Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan kasvavan.
Suomen ilmaston muutokset ovat kaikissa ennusteissa lähes samoja noin vuoteen 2040 asti.
Vuosisadan jälkipuoliskolla ennusteiden erot kasvavat huomattaviksi kasvihuonekaasujen päästöjen määrästä riippuen.
Lämpötila
• Etenkin talvilämpötilat kohoavat
• Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat
• Hellejaksot yleistyvät
• Kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat
• Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi
Pilvisyys ja auringonpaiste
• Talvista tulee pimeämpiä
• Kesällä pilvisyys säilynee suurin piirtein entisellään
Sademäärät
• Etenkin talvisin sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä
• Rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten sateiden
• Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran
• Kesällä poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä
Tuulen nopeus
• Keväällä ja kesällä Suomen tuuli-ilmastossa ei juuri odoteta muutoksia
• Syksyllä ja talvella tuulet puhaltavat aavistuksen verran nykyistä navakammin
Lumipeite ja routa
• Lumipeiteaika lyhenee
• Lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät
• Routaa on nykyistä vähemmän
• Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono
Lähde: Ilmatieteen laitos
