Viidennen puutarhuripolven oma polku vihersisustuksesta

Teksti: Anu Pirhonen

Kirsti Linden on lapsesta asti pyörinyt vanhempiensa mukana Aalsmerissa kukkahuutokaupassa.

– Äitini Jaana Reinola työskenteli Hollannissa vientiyrityksessä, samoin isäni Christian Linden toisessa. Vanhempani tapasivat kukkahuutokaupassa. Isäni perusti kukkien vientiliikkeen IBH Exportin 1996, samana vuonna kuin synnyin. Äitini liittyi yritykseen vuotta myöhemmin, Linden kertoo englanniksi.

Kotona suomea ei ole puhuttu eikä Linden sitä ole oppinut.

Reinoloiden suku vaikutti Tampereella. Lindenin isoisoisoisä oli puutarhuri. Isoisovanhemmat työskentelivät siemenkaupassa Tampereella ja isovanhemmilla oli Tampereella pääostoskadulla kukkakauppa, jossa kukkien myyntiä vauhditettiin uudella tavalla: valmiskimpuilla.

IBH Export -vientiyrityksessä Linden työskenteli noin puolentoista vuoden ajan alkuun markkinoinnissa, sen jälkeen vähittäiskaupan myynnissä ja projektinhallinnassa perustamalla B2B-verkkokaupan. Oppia on kertynyt liiketalouden ja johtamisen tutkinnon opinnoista.

PLNT Amsterdam -vihersisustusyrityksen Linden perusti 2021. Yritys toimii pääosin Amsterdamissa ja sen läheisyydessä. Pihaterassien kasvi-istutuksista aloittanut Linden siirtyi varsin pian sisätiloihin toimistorakennusten vihreyttämiseen.

Ensimmäisen vihersisustuksen tutun ravintolaan Linden vain ”meni ja teki”.

– Olen oppinut tekemällä, Linden kertoo.

Ravintolan omistaja kertoi Lindenistä seuraavalle ja sitä kautta Lindenin yritystoiminta kehittyi ja kasvoi. Vaikuttajatoimiston uuden ja suuren toimiston suunnittelu oli Lindenille unelmatyö ja teki hänen nimeään myös tutuksi.

– Yritänkin löytää nimenomaan arkkitehtejä sekä yritysten ja kiinteistöjen omistajia.

European Landscape Interior -kilpailussa 2023 oli neljä eri kategoriaa, joista yhdessä PLNT Amsterdam palkittiin parhaana. Kilpailuun osallistuttiin monista eri maista, joten työstä saatu tunnustus tuntui hyvältä.

– Monikaan ei tuntenut minua. Voiton jälkeen kaikki tulivat juttelemaan ja onnittelemaan.

Paljonko olet valmis maksamaan? -kysymyksestä alkaa jokaisen kohteen suunnittelu.

– Ihmiset ovat tottuneet puutarhamyymälähintoihin, mikä vaikuttaa käsitykseen hinnoista. Haastavaa on, että asiakkaiden on vaikea antaa budjettia. Näin me käytämme aikaa suunnitteluun, emmekä tiedä, hyväksytäänkö tarjous. Joudumme perustelemaan hintoja, että isot kasvit ovat kasvaneet pitkään ja me hoidamme kasvit, Linden sanoo.

Jo tehtyjen vihersisustusten kopioiminen toisesta tilasta ei onnistu. Ruukkujen ja kasvien koot ja saatavuudet muuttuvat, samoin kasvuolosuhteet.

– Arkkitehtipalveluista maksaminen on itsestäänselvyys, mutta kasvien kohdalla siihen ei ole vielä totuttu. Vaikka teemme hyvin samaa. Ei kasveja vain tuoda paikalle, Linden vertaa.

Kasvisuunnitelmia Linden tekee Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla ja arkkitehtien pohjapiirroksiin AutoCAD-ohjelmistolla. Myös Canva-ohjelma on helppo käyttää. Suunnitelmien ideoi­minen on Lindenille mieleistä tekemistä.

Kasvien ostaminen on tukkukauppiaiden tyttärelle tuttua ja siinä mielessä helppoa, että kaikki maailman lajit ovat käden ulottuvilla.

– Tykkään myös etsiä yrityksiä ja löytää kiinnostavia tuotteita, Linden kertoo.

Kasvit hän ostaa pääosin joko suoraan viljelijöiltä tai IBH Exportin kautta.

– Jouduin maksamaan isälle kymmenen prosentin – nykyisin 12,5 – komission, mistä olin vihainen. Mutta hän haluaa opettaa kaupankäyntiä, eikä antaa armopaloja, Linden sanoo nauraen.

Isältään Linden vuokraa pakettiautoa silloin, kun isot toimistotilat vaativat kookkaiden kasvien kuljettamista.

Millaisia kasveja vihersisustuksessa nyt halutaan?

– Enää kasveja ei käytetä vanhanaikaisella tavalla. Kolibrikukkaa on nähty jo paljon, mutta silti sitä halutaan edelleen. Areca- ja Ficus-sukujen lajit ovat suosittuja, ja esimerkiksi köynnösvehka ’Prince of Orange’ on kiinnostava. Myös välimerellinen tyyli kasveineen ja terrakottaruukkuineen on kasvussa, Linden kertoo.

Linden mielellään myös yhdistää lajeja ja kokoja 2–3 kasvin ryhmiin – niin kuin luonnossakin lajit kasvavat erikokoisina rykelminä.

Lindenin suunnittelemat viherseinät asentaa ulkopuolinen yritys.

Pari Suomessa tuttua lajia ei koskaan pääse Lindenin suunnitelmiin: traakkipuut ja jukat.

Asiakkaat haluavat piperryksen sijaan jotakin vaikuttavaa.

– Ihmiset rakastavat puita.

Yksi Lindenin omista suosikeista on Black Olive Tree -lempinimellä kutsuttava Bucida buceras, nykyisin Terminalia, eli sarviketapani.

Huokoinen kiviaines, vulcaponic on kasvualustana erityisen suosittua. Samoin biofiilinen ajattelu, jonka mukaan viherkasveilla on oma roolinsa ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjinä.

– Suomalaisilla on yhteys luontoon, mutta täällä on toisin.

Tulevaisuudessa Lindenin on ratkaistava, voisiko kasvien vuokraus – esimerkiksi festareille – olla järkevää liiketoimintaa. Silloin olisi oltava joku paikka säilyttää kasveja. Oma suunnittelutiimi on haaveissa, ja oma esittelytilakin kiinnostaisi.

– Sydämeni ei ollut viennissä. Valitsin oman tieni kasvien parissa, vaikka olen nähnyt, ettei ala ole helppo, vihersisustaja sanoo.