Siemenet ovat elävää kulttuuriperintöämme

Vanhat viljelykasvit eivät kuulu vain menneisyyteen, vaan niiden kasvattaminen on nykyaikaista luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista historiallisesti oikeassa ympäristössä, Suomessa. Samalla varmistetaan tulevaisuuden viljelylajikkeiden geeniperimän laajuus.

Vanhat viljelylajikkeet antavat mahdollisuuden maistaa samoja makuja kuin isovanhempamme söivät ja katsella samoja puutarhakukkia, mitä he näkivät. Kuvassa Impectan Kulturarv-siemenistä kasvatettuja kasviksia.

Teksti ja kuva: Milla Tolonen

Suomi on sitoutunut säilyttämään puutarhatalouden suomalaiset kasvigeenivarat. Niitä ovat vanhat, meillä pitkään viljellyt ja Suomen oloihin sopeutuneet lajikkeet, maatiaiset ja Suomessa jalostetut lajikkeet. Luonnonvarakeskus koordinoi ­kasvien keräys- ja säilytystyöstä.

Puita, pensaita, ruohovartisia kasveja ja mukula- ja sipulikasveja säilytetään elävinä kasvikokoelmissa eri puutarhoissa. Siemeninä puutarhakasvien kansallisomaisuuttamme vaalii Maatiainen ry ja yksittäiset henkilöt puutarhoissa ja taimistoilla.

Yhdistys paljon vartijana

Maatiainen ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää suomalaiset vanhat viljely- ja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat ja luonnon monimuotoisuus.

Maatiaiskasvit alkoivat valikoitua eri puolilla maapalloa noin 10 000 vuotta sitten, kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja pysyvään asutukseen. Luonnonvalinnan ja ihmisen valinnan vuorovaikutuksessa syntyivät maatalous- ja puutarhakulttuurit.

Tämän päivän maatiaiskasvit valikoituivat viljely- ja koristekasveiksi noin sata vuotta sitten. Suomalaisina olemme vastuussa tuleville sukupolville täällä kehittyneestä geneettisestä rikkaudesta.

Maatiaiskasvien ymmärretään ny­kyään olevan resurssi tulevaisuuden viljelykasveille.

– Kun maatiaiskasvi on säilynyt tähän päivään asti, on sillä valtava geneettinen monimuotoisuus, joka on mahdollistanut lajin säilymisen äärevissäkin olosuhteissa. ­Maatiaiskasveista katovuonnakin aina joku pärjää ja tuottaa siementä seuraavaksi vuodeksi. Maatiaiskasvit säilytetään viljelemällä niitä vuosittain, jotta ne elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa muuttuvien ympäristötekijöiden kanssa ja sopeutuvat niihin, Maija Manninen Maatiainen ry:stä kertoo.

Siemeniä ja siementen viljelyä

Maatiainen välittää vanhojen kotimaisten viljelykasvien sekä luonnonkasvien siemeniä ja julkaisee vuosittain siemenluettelon, jossa esitellään myynnissä olevat siemenet ja sipulit.

– Hyötykasvien siementilaukset moninkertaistuivat koronan synnyttämän puutarhainnostuksen myötä, ja tilausmäärät ovat aiempaa isompia, Manninen sanoo.

Siemeniä myydään yhdistyksen kautta, joissain museoissa ja muutamissa tapahtumissa, mutta muuten niitä ei ole jälleenmyyjille juuri tarjolla.

Onneksi ylläpitoviljelyyn sitoutuneita siemenkerääjiä on tullut lisää. Silti uusia kerääjiä kaivataan yhä.

– Joitakin saattaa pelottaa ainulaatuisten siementen tuottaminen, mutta meiltä saa harvinaisimpien siementen mukaan kasvatus- ja keräysohjeet, joten rohkeasti mukaan vaan, Manninen kannustaa myös alan ammattilaisia.

Maatiaisen siemenluettelossa on nykyisellään 450 nimikettä, ja vanhimmat ovat satoja vuosia Suomessa viljeltyjen kasvien jatkumoa. Esimerkiksi Savitaipaleen härkäpapua on viljelty Karjalassa vuosisatoja.

– Maatiaisten viljelyssä on hauskaa se, että pääsemme niiden kautta maistelemaan makuja, joita isovanhempamme ovat maistaneet. Onneksi ymmärrys maatiaisia kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, Manninen iloitsee.

Näin naapurissa

Ruotsalainen siementuottaja Impecta lanseerasi vuonna 2000 Kulturarv- eli kulttuuriperintö-siemensarjan. Impectassa ajatus Kulturarv-siemenistä syntyi, kun yrityksessä herättiin biologisen monimuotoisuuden merkitykseen maapallon elämälle. F1-hybridit kun eivät siirrä jalostuksella saatuja ominaisuuksia jälkeläisilleen siementen kautta.

Kulturarv -sarjan siemenet ovat vähintään 50 vuotta viljelyssä olleita, mutta monet ovat vanhempiakin. Pitkä viljelyhistoria ei kuitenkaan yksinään riitä.

– Vihannesten tulee olla myös helppoja viljellä, satoisia, hyvän makuisia ja ilmastollisesti kestäviä, kertoo Katarina ­Kihlberg Impectalta.

Kulturarv-siemeniä lisätään, kuten muitakin yrityksen tuottamia siemeniä, eri puolilla maailmaa.

Vähän hauskempaa viljelyä

Kulturarv-nimikkeitä on listalla nyt 117. Niistä 91 on vihanneksia tai yrttejä, loput koristekasveja.

Vanhin valikoiman kasveista on kastanjasädekaisla, Cyperus esculentus, jonka alkuperä tunnetaan 1200-luvulta. Sen syötävät, 1–2-senttiset mukulat kasvavat maan alla. Ruotsinkielinen nimi maamanteli vihjaa sen käyttötavasta. Pähkinäisiä mukuloita voidaan syödä tuoreena naposteltavina tai vaikka paahdettuna myslin joukossa.

Kukista vanhimpia ovat tsinnia Zinnia elegans ’Purple Prince’ 1700-luvulta ja tuoksuherne Lathyrus odoratus ’Old Spice Painted Lady’ vuodelta 1731.

– Kulturarv-kasveja kasvattaessa viljely on vielä tavallista hauskempaa, kiteyttää  Kihlman historiallisen arvon merkityksen harrastajille.

Tilaa uutiskirje

Uuutiskirjeessä saat lehden ilmestymispäivänä maistiaisia uusimmasta lehdestä.
P&k uutiskirje ilmestyy 21 kertaa vuodessa.

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietosuojaselosteemme.

Mikäli haluat tilata lehden, voit tilata sen tästä.

Puutarha&kauppa

Puutarha&kauppa kertoo ajankohtaiset uutiset ja kuulumiset koko alalta. Ammattitaitoisen, puutarha-alaan perusteellisesti perehtyneen toimituksen verkostot ulottuvat laajalle ja tuottavat jatkuvasti uutta tietoa lukijoille meiltä ja maailmalta.