Pöytärypäleiden kasvatusoppia Tuorlasta
Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa alkoi tammikuussa Viiniköynnöksen viljely -kurssi. Sen pääpaino on pöytärypäleissä.
Teksti: Milla Tolonen Kuvat: Esa Tervo
Viiniköynnösten kasvatus on nyt nosteessa, vaikka Suomi ei vielä ole virallisesti viinirypäleviinien tuottajamaa. Ammattiopisto Livian Tuorlassa alkanut koulutus keskittyykin pöytärypäleiden kasvatukseen. Rypäleistä voidaan myös tehdä jalosteita, kuten hilloa, mehua ja marmeladia, sekä näiden sivutuotteena viinirypäleen siemenöljyä tai siemenrouhetta.
Teoriaa ennen istutusta
Viininkasvatuksen opetusta varten Tuorlaan perustettiin uusi viinitarha kesäkuussa.
– Alkuvuodesta opiskelimme lajikkeita, tarhan suunnittelua ja vuodenkierron töitä teoriassa. Kesällä istutimme sadan köynnöksen tarhan, teimme ajankohtaisia töitä viinitarhassa ja lähialueen viljelmillä, kertoo kurssin opetuksesta vastaava Esa Tervo.
Koko päivän kestäviä lähiopetuskertoja on kymmenen tammikuusta marraskuun osaamisen näyttöpäivään. Opiskeluun kuuluu myös etätehtäviä.
Kurssi on suunnattu etupäässä puutarha-alan ihmisille, jotka jo viljelevät tai suunnittelevat viiniköynnösten viljelyä, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Koulutus on maksuton.
Tammikuussa kurssin aloitti 17 henkilöä, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Tuorlan koulutus on pilottikurssi, joka johtaa 15 osaamispisteen osatutkintoon.
– Laskemme kurssilla myös viinitarhan perustamis- ja tuottolaskelmia. Kaupallisessa mittakaavassa pöytärypäleiden kasvattamista miettivien kannattaa asemoida tuote markettien edustalla olevien marjakojujen, torimyynnin tai oman tilamyymälän hintaluokkaan. Ulkomaisten rypäleiden kanssa emme tule koskaan kilpailemaan, vaan kyse on kotimaassa kasvaneesta, puhtaasta loppukesän herkusta, Tervo painottaa.
Suomessa kasvatetaan talvenkestäviä hybridilajikkeita, joilla on hyvä vastustuskyky tauteja vastaan. Eurooppalainen aitoviiniköynnös Vitis vinifera sen sijaan on herkkä sienitaudeille, ja sille tulee sen vuoksi helposti useita ruiskutuskertoja.
Uusi vanha asia
Viininviljelijät ry:n hallituksessa vaikuttava Esa Tervo on kouluttanut samasta aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita myös Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla. Siellä viininkasvatus liittyy tosin enemmän viinitilatoimintaan.
Suomessa viininviljelystä on pitkään puuttunut tietämystä ja koulutus.
– Nähdäkseni tässä on suuri potentiaali kasvaa uudeksi maaseutuelinkeinoksi. Mikään uusi asiahan viininkasvatus ei Suomessa ole, autonomian aikana pöytärypäleitä vietiin tsaarin hoviin. Tässä on vain ollut jonkinlainen väliaika, jolloin perinne on päässyt katkeamaan. Nyt suunnittelemme jo seuraavaa viiniköynnöksen kasvatuskurssia Tuorlaan, se alkaa ensi tammikuussa, Esa Tervo vinkkaa.
Suomestako viinimaa 2028?
Suomalaisten rypäleviinien myynti viinin nimellä saattaa olla mahdollista jo neljän vuoden kuluttua.
Teksti: Veera Virtanen
Euroopan unionissa jäsenvaltio saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi. Suomi ei vielä listaudu viinintuottajamaaksi, sillä statusta ei ole vielä haettu Euroopan unionilta.
Suomen Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Kari Latvus kertoo, että viinirypäleistä käymisteitse valmistettu viini on Suomessa herättänyt keskustelua jo pitkään. Aihe on kuitenkin monikerroksinen.
Suomalaisilla tiloilla viljellään viinirypäleitä, mutta niistä valmistettua alkoholijuomaa saa myydä vain Alkon kautta, ja sen nimitys on tällöin käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma. Tämä nimitys johtuu Alkon monopolista sekä EU:n lainsäädännöstä.
Viinimaan kehitys Suomessa
Suomi ei siis ole vielä viinimaa, vaikka asiaa on viety eteenpäin. Virkamiestasolla asiat on saatu valmiiksi. Neuvotteluja on myös käyty EU:n komission kanssa, ja viinimaastatuksen hakuprosessin ei pitäisi olla komission puolelta monimutkainen. Suomen eteneminen viinimaana on pysähtynyt maatalousministerin pöydälle, ja tilanne ei ole tästä edennyt.
– Tämä tilanne on omituinen, sillä viinimaastatus voisi avata merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille viinitiloille ja samalla elävöittäisi maaseutua. Viinintuotanto ei alkuvaiheessa toisi suurta rahasampoa, mutta se tarjoaisi lisätuloja muiden maataloustuotteiden rinnalle. Paikallinen suomalainen viinituotanto ja viinien myynti herättäisi varmasti kiinnostusta niin kuluttajissa kuin turisteissakin, Latvus sanoo.
Ratkaisevat vuodet
Seuraava askel olisi saada viinimaastatuksen hakemus eteenpäin Euroopan unionin komissiolle. Jos hakemus hyväksytään, Suomi voisi saavuttaa virallisen viinimaan statuksen vuonna 2028, sillä tällöin käynnistyy myös EU:n uusi yhteisen maatalouspolitiikan CAP-kausi. Tästä hetkestä seuraavat viisi vuotta olisivat siis ratkaisevia vuosia investointien ja suunnitelmien toteuttamiselle.
– Kun esteet suomalaisen rypäleviinin tuotannolle ja markkinoinnille poistuisivat, niin mahdollisuudet investoida alaan kasvaisivat, Latvus arvioi.