Kurpitsojen aikaa

Valtaosa kaikista kurpitsoista päätyy koristetarkoituksiin. Lokakuu on vilkkainta kautta esimerkiksi halloweenin vuoksi.

Teksti ja kuvat: Jyrki Jalkanen

Kurpitsan markkinat kasvavat huimaa vauhtia.  Jos tulli- ja tuotantotilastoja on uskominen, on kasvu vuosien 2014 ja 2015 välillä ollut jopa 44 prosenttia.

Valitettavaa on, että kasvu valuu selvästi enemmän tuonnin hyväksi. Kun 2014 kurpitsoja tuotiin Tullin mukaan vajaat 0,3 miljoonaa kiloa, oli määrä seuraavana vuonna jo noin 0,4 miljoonaa kiloa. Mutta onneksi myös kotimainen tuotanto kasvoi Luken tilastojen mukaan samassa ajassa 0,18 miljoonasta kilosta 0,25 miljoonaan kiloon.  Kaupan lisääntynyt kiinnostus kotimaisia vihanneksia kohtaan tar­joaakin  jo nyt muutamille viljelijöille mahdollisuuksia lisätä kurpitsatuotantoaan.

Kokonaismarkkinat olivat 2015  vajaat 0,7 miljoonaa kiloa. Tiedossa ei ole, kuinka paljon tästä määrästä menee lopulta ihmisravinnoksi. Oletus on, että valtaosa ruokakauppojenkin kurpitsoista päätyy koristetarkoituksiin.

Luken vanhemmista tilastoista löytyy myös tieto, että kotimaista kurpitsaa olisi vuosikymmenien ajan aina vuoteen 2006 asti tuotettu yhdestä kolmeen miljoonaa kiloa vuodessa. Sitten vuonna 2007 määrä romahti kerralla 0,1 miljoonaan kiloon. Loppuiko silloin kotimaisen kurpitsan käyttö teollisuuden raaka-aineena, vai mikä selittää ilmiön? Siihen ei löytynyt vastausta.

Kurpitsan arvonlisävero vaihtelee ostopaikan mukaan, vaikka se voisi kaikkialla olla ruoan verokannan mukainen eli 14 prosenttia.

Vaihteleva verokanta

Kurpitsa on yksi  niistä puutarhatuotteista, joiden arvonlisäverokanta näyttää vaihtelevan myyntipaikan mukaan. Verohallinnon mukaan myyntipaikalla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, vaan itse tuote ratkaisee. Tätä juttua varten ostin reilun kahden kilon kilon kurpitsat S-marketista ja läheisestä kukkakaupasta. Edellisessä vero oli ruoan 14 prosenttia, jälkimmäisessä yleisen verokannan mukainen 24 prosenttia.

Myös kukkakauppa tai puutarhamyymälä voi myydä alemmalla verokannalla, jos kurpitsa on elintarvikkeeksi soveltuvaa. Sen arviointi jääkin myyjän arvioitavaksi. Alv-lainsäädäntö ei ota siihen kantaa.

 

Puolet heti biojätteeseen

Kurpitsa on nyt hipsteriruokabuumin keulilla. Hiukan sen käyttöä ihmisravinnoksi rajaavat työläs valmistaminen ruoaksi sekä kova kilohinta.

Kurpitsan paloittelu ja kuorinta vievät sen verran aikaa, että aivan arkiruoaksi siitä ei ole. Samoin paloittelijaa saattaa mietityttää, että meneepä tästä paljon hukkaan. Esimerkiksi kuvan tyypillisestä 2,6 kilon kotimaisesta kurpitsasta ravinnoksi kertyi  1,3 kiloa eli puolet. Syöntisuhde on siis 50 prosenttia, kun se esimerkiksi tomaatilla on tasan sata prosenttia.

Myös edulliselta tuntuva 2,69 euron kilohinta kääntyykin kasvikselle kalliinpuoleiseksi. Syötävän osuuden hinnaksi tulee noin 5,40 euroa kilolta.