Bataatti mahdollinen uusi viljelykasvi Suomessa
Helsingin yliopistossa on kokeiltu viime kesänä bataatin kasvatusta avomaalla, ja tulokset ovat rohkaisevia. Kokeita jatketaan tänä vuonna.
Eri lajikkeiden sato vaihteli melko paljon, vasemmalta Erato Violet, Mira ja Alnarp Brandgul.
Teksti: Elina Vuori Kuvat: Shiromi Samiraja
Bataatti on suosittu kasvis ja sen kulutus on kasvussa. Suomalaiset ovat tuontibataatin varassa, kun kotimaista tuotantoa ei ole. Bataatti voisi olla kiinnostava uusi mahdollisuus suomalaisille viljelijöille.
– Vierailin vuosia sitten työtehtävän vuoksi SLU:n toimipisteessä Alnarpissa ja sattumalta päädyin juttelemaan bataatista. Se on mielenkiintoinen ja terveellinen kasvi. Päätin jossain vaiheessa kokeilla sitä, mutta tähän vierähti useampi vuosi.
– Viime kesänä aie toteutui, ja sain viljelytietoa Ruotsista ja Norjasta professoreilta Dennis Eriksson ja Nelida Leiva Eriksson, kertoo professori Pirjo Mäkelä maataloustieteiden osastolta Helsingin yliopistolta.
Bataatti istutettiin paririviin muovipenkkiin. Rento versosto peittää alustan nopeasti.
Kasvu oli lupaavaa
Viikissä tehtiin pieni kenttäkoe, jossa testattiin viittä erilaista bataattilajiketta. Bataatit istutettiin pistokkaina mustaan muoviin.
– Pistokasmateriaalia saimme Ruotsin maatalousyliopistosta, sillä sen tiedettiin varmasti tuottavan satoa avomaalla. Lisäksi oli Koroisten puutarhan maahantuomaa lajikkeistoa Saksasta, Mäkelä kertoo.
Ensimmäinen erä pistokkaita istutettiin ulos muoviin 25. toukokuuta, ja toinen erä 14. kesäkuuta.
– Bataatti on suhteellisen helppohoitoinen kasvi, kunhan tihkukastelu toimii. Pistokkaiden istuttamiseen tarvittiin kuitenkin paljon ihmisiä, Mäkelä kokoaa.
Ensimmäiset satonäytteet otettiin elokuun lopussa, toiset 18. syyskuuta ja viimeiset 10. lokakuuta. Mukulat nostettiin osin käsin, koska ne laskettiin, pestiin, punnittiin ja kuivattiin kasvikohtaisesti, ja osin perunannostokoneella. Paririvin nosto vanhalla perunannostokoneella oli haastavaa.
– Tämä oli vasta esikoe, joten en kovin paljon vielä painottaisi tuloksia. Vasta kahden tai kolmen vuoden tuloksista voi sanoa jotain varmempaa, Mäkelä painottaa.
Early Orange ja Erato White -lajikkeet.
Paljon opittiin jo kesässä
Pistokkaat istutettiin ilman juurrutusta. Pistokkaiden istuttaminen sujui helpommin, kun ne olivat riittävän lyhyitä istutettaessa. Istutusta kannattaa malttaa keväällä yöpakkasten vuoksi, vaikka bataatti kestää maan alla pakkasta hyvin. Se lähtee kasvuun, vaikka maan päällä ei mitään elävää näyttäisikään olevan.
Penkit kannattaa kastella hyvin ennen pistokkaiden istuttamista. Muovikate on tärkeä, sillä se nostaa maan lämpötilaa, estää veden haihtumista ja ehkäisee rikkakasveja. Pistokkaat istutettiin 30 sentin välein paririveihin. Lajikkeita olivat valkomaltoinen Erato White, violettimaltoinen Erato Vineland Violet, oranssimaltoiset Alnarp Brandgul, Erato Vineland Early Orange ja Mira.
Kesän kokemusten perusteella todettiin myös, että tihkukastelumääriä pitää tutkia tarkemmin.
Lajike ja istutusajankohta vaikuttivat niin muodostuneiden mukuloiden painoon kuin mukuloiden lukumäärään. Lajikkeet erosivat toisistaan myös kylmänkestävyydeltään.
Uusia ideoita tulevalle kesälle
Bataatit olivat kuitenkin melko satoisia ja tarkoituksena on jatkaa tutkimusta hieman tarkemmin ja laajemmin tulevana kesänä.
– Nyt meillä on kasvihuoneessa emokasveja, minkä lisäksi hankimme myös uutta kasvimateriaalia tulevaksi kesäksi, Mäkelä kertoo.
Tutkimusta jatketaan kuudella erilaisella lajikkeella. Niissä mukulan, tai oikeammin varastojuuren, väri on erilainen: valkoinen, lila, oranssi tai keltainen. Niillä on myös erilaiset kasvuajat. Lisäksi tarkoitus on kokeilla myös erilaisia katemateriaaleja: mustaa muovia, kuten viime vuonna, olkea ja vihermassaa.
– Yksi idea on kylvää riviväleihin joko yksivuotisia kukkia tai heinää tai jättää väli paljaaksi. Aiheesta valmistunee gradu tulevan kesän tuloksiin pohjautuen. Tulevaisuudessa pitäisi tutkia myös bataatin veden tarve ja sen ajoitus, Mäkelä kertoo.
Mietittävää riittää paljon
Työryhmän, Jenni Uusitupa, Minnamari Edelmann, Kari Jokinen ja Laura Alakukku, kesken on pohdittu myös voisiko avomaan lisäksi harkita kevytrakenteisten kasvutunneleiden käyttöä. Tunneleista olisi hyötyä erityisesti kasvukauden alkupuolella. Alkukehitys nopeutuisi ja hallariski pienenisi. Myöhemmin kasvukaudella tunnelien kate voitaisiin poistaa.
Pistokkaiden tuotanto pitäisi myös organisoida Suomessa, sillä niiden tuonti ulkomailta vie useita päiviä ja saattaa vaikuttaa kasvuunlähtöön. Pistokkaiden tuotanto voisi tarjota lisätuloja joillekin kasvihuonetuottajille.
Tutkittavaa riittää vielä paljon, esimerkiksi paljonko lämpösummaa ja toisaalta vettä bataatti vaatii eri kasvuvaiheissa. Muita pohdittuja kysymyksiä ovat Suomessa tuotetun bataatin ravitsemuksellinen laatu ja miten se voidaan parhaiten varastoida.
