Ruukkukasvien viljely melko vakaata

Kotimainen ruukkuruusu on vuosi vuodelta harvinaisempi tuote. Hintakilpailu tuonnin kanssa pudottaa pois oman maan tuotantoa.

Teksti: Jyrki Jalkanen

Kotimaiset kukkivat ruukkukasvit ovat viime vuosina jotakuinkin pitäneet markkinaosuutensa, joskin kasvikohtaisia muutoksia on nähtävissä. Kokonaismäärä on edelliset neljä vuotta pysytellyt noin kymmenessä miljoonassa ruukussa. Siitä lähes 40 prosenttia on ruukkunarsisseja.

Sesonkikukkien osuus ruukkukasveissa on varsin suuri. Pääsiäinen, äitienpäivä, elo–syyskuu ja joulu tuovat valtaosan kysynnästä. Näihin ajoitetaan noin 60 prosenttia kokonaistuotannosta.

Osalle kukista on kysyntää läpi vuoden, mikä tasaa viljelymahdollisuuksia. Ympärivuotisessa tuotannossa 2018 ovat ainakin paavalinkukka, krysanteemi, ruusubegonia, tulilatva. Myös atsaleaa on saatavilla lähes ympärivuotisesti.

Yksittäisistä suvuista ruukkunarsissin määrä kasvaa edelleen vuosi vuodelta lähestyen neljää miljoonaa ruukkua. Tulilatva on hypännyt tuntuvasti ylöspäin muutaman niukan kauden jälkeen. Ilahduttavaa on ruukkukrysanteemin paluu järeään yli miljoonan kasvin määrään.

Suhteellisen vakaita ovat esimerkiksi atsalea, paavalinkukka, esikot ja syklaami.

Viljelymäärät ovat vähenemään päin pauliinabegonialla, joulutähdellä ja ruukkuruusuilla. Kotimainen ruukkugerbera alkaa olla jo todellinen harvinaisuus.

Tilastointi ei paljasta kaikkia viljelyssä olevia sukuja, mutta kertoo muiden kuin oheisessa taulukossa lueteltujen kasvien määrän olevan kasvussa. Kasvajia lienevät ainakin hortensia ja kiinanruusu.

Ruukkukasvien tuotanto on Suomessa vahvasti keskittynyttä. Varsinais-Suomessa viljellään puolet kaikista kukkivista ruukkukasveista. Jos siihen lisätään Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan Ely-keskusten ­alueet, on kasassa jo yli 90 prosenttia tuotannosta.

Kukkivia ruukkukasveja viljeltiin viime vuonna 221 puutarhalla.