Argentiinanlattana – silmät auki nyt ja varsinkin ensi keväänä
EU:ssa haitalliseksi säädetty argentiinanlattana on saapunut Suomeenkin. Tästä tehokkaasta pedosta ei tiedetä vielä kaikkea, mutta vaarana on, että se saattaa talvehtia suojaisissa oloissa kasvihuoneilla ja kenties jopa taimivarastoissa.
Tumma argentiinanlattana on saalistanut itseään isomman lieron. Lattana erittää entsyymiä, joka alkaa liuottaa lieroa, jotta lattana voi sen syödä.
Teksti: Elina Vuori Kuva: Pierre Gros, Luke, laji.fi
Tällä kasvukaudella argentiinanlattanasta on kolme virallista havaintoa, kaikki taimimyymälöistä. Eliön haitallisuus tiedettiin jo keväällä, mutta vasta elokuussa lattanat päätyivät EU:n vieraslajiluetteloon, jolloin tiukemmat rajoitukset alkoivat koskea sitä.
Lattana ei ole kasvintuhooja, joten sitä ei varsinaisesti tarkkailla kasvintarkastusten yhteydessä.
– Kyllä kasvintarkastajatkin siitä meille ilmoittavat, jos havaitsevat, sanoo valtakunnallinen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.
Luken erikoistutkija Erja Huusela miettii, että lattanat kannattaisi huomioida kasvintarkastuksen yhteydessä. Näin toiminta olisi tehokasta ja järkevää.
– Kaikkien puutarhatoimijoiden on nyt aktiivisesti tarkkailtava tilannetta, Huusela painottaa.
Kaikille puutarhakaupan toimijoille on lähetetty Kainuun ELY-keskukselta toimeenpanokirjeet lattanoista. Koska ne ovat haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja, niitä ei saa ”päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa”, niin kuin ohje kuuluu.
– Jos lattanoita havaitsee esimerkiksi taimierässä, varminta on ottaa yhteyttä paikalliseen ELY-keskukseen. Myös ilmoitus vieraslajit.fi-sivun kautta tavoittaa, mutta siinä voi mennä aikaa enemmän, kehottaa Leinonen.
Ensi vuoden alusta ilmoitusreitti hiukan muuttuu, kun aluehallintouudistus etenee. Vieraslajikoordinaatio muuttuu valtakunnalliseksi, kun se siirtyy uuteen Lupa- ja valvontavirastoon, LVV. Samat ihmiset asioita osin edelleen hoitavat, mutta osoite on LVV.
Argentiinanlattanalla ei ole Suomessa pysyvää kantaa, joten sen kanssa on oma protokollansa.
– Pyrimme estämään lajin maahanpääsyn ja asettumisen tänne. Raportoimme kaikista löydöksistä ja hävittämistoimenpiteistä myös EU:lle, Huusela kertoo.
Lattanat ovat kotoisin trooppisilta alueilta, joten meikäläisestä talvesta ne eivät varmaankaan selviä – vielä. Tosin Etelä-Ruotsissa epäillään, että ne olisivat selvinneet leudosta viime talvesta.
Laji voisi pärjätä kuitenkin esimerkiksi kasvihuoneissa ja vaikkapa puutarhamyymälöissä. Selviämistä taimivarastojen kylmyydessä ei tiedetä.
Mitään tutkimusta tai hanketta lattanoiden biologiasta tai hävittämisestä ei ole meneillään.
– Ruotsalaiset ovat meitä noin vuoden edellä, ja heidän kokemuksiaan hävittämisestä kuuman veden ja pakastamisen kanssa olemme seuranneet. Ruotsissa on käytetty myös koiria lattanoiden löytämiseksi, Huusela kertoo.
Suomeen tuodaan vielä havukasveja, joista argentiinanlattanoita on aiemmin löytynyt.
– Nyt kannattaa pitää silmät auki, ja varsinkin ensi keväänä. Jokainen keväällä hävitetty otus on voitto, koska ne ovat tehokkaita lisääntymään, Leinonen painottaa.
Tehokas ja nälkäinen lisääntyjä, ei vihollisia
Argentiinanlattana, Obama nungara, on molemmista päistään suippeneva, litteä, kiiltävä, aikuisena 5–8 senttimetriä pitkä laakamato. Sen väri vaihtelee ruskean sävyistä lähes mustaan, vatsapuoli on vaaleampi. Se on yöaktiivinen, joten sen havaitseminen on vaikeaa.
Se on haitallinen vieraslaji, joka syö esimerkiksi lieroja ja etanoita ja muita maaperäeliöitä. Tutkimustiedon puutteessa lajin haitallisuusarviot perustuvat osin muiden lattanoiden ominaisuuksiin. EU:n vieraslajiluettelossa on kolme muutakin lattanalajia.
Argentiinanlattana on alkujaan Etelä-Amerikasta. Se on levittäytynyt laajasti Länsi-Euroopassa taimien mukana. Laji lisääntyy nopeasti ja sen kanta voi kasvaa nopeasti esimerkiksi kuivuuden jälkeen. Laji on kaksineuvoinen ja voi tuottaa munia yksinäänkin. Se voi elää jopa 10 kuukautta ja selvitä pitkään ilman ravintoa.
Se tuottaa pieniä, kestäviä mustia munakoteloita, joista jokaisesta voi kehittyä jopa 20 yksilöä. Lajilla ei ole Euroopassa luontaisia vihollisia. Lattana erittää kemiallisia yhdisteitä, jotka tekevät niistä epämiellyttäviä mahdollisille saalistajille, kuten linnuille.
Vieraslajiasiat siirtyvät valtakunnalliseen hallintaan
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, LVV. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset vanhojen ELY-keskusten pohjalta. Tämä kaikki tapahtuu ensi vuoden alussa.
ELY-keskusten ympäristön-, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvät lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät sekä esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin ja alueidenkäytön viranomaistehtävät ja vieraslajitehtävät siirtyvät Lupa- ja valvontavirastoon. Alueellisiin elinvoimakeskuksiin siirtyy elinkeinoihin, maaseutuun, ympäristöön sekä liikenteeseen liittyviä kehittämis- ja edistämistehtäviä.
Myös suurin osa AVI:n tehtävistä siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Virastolla on toimipaikka 18 paikkakunnalla. Päätoimipaikka sijaitsee Tampereella.
