Kesäkukkia lautaselle – Mitä kesäkukkia voi syödä?
Mitä myyjän pitää tietää, kun ryhmäkasvitarhan asiakas ilmoittaa ostavansa kukkia kesäjuhliensa kakkukoristeiksi? Entä millä edellytyksillä kesäkukkaviljelijä voi myydä tuotteitaan syötävinä kukkina?
Jalopelargonin kukka on syötävä
Teksti ja kuva: Marianna Soini
Kukkia näkyy nyt ruokakuvissa jatkuvasti, ja kiinnostus syötäviä kukkia kohtaan kasvaa. Kevään ryhmäkasvikaupassa on syytä varautua kyselyihin, mitkä puutarhan myymistä koristekasveista ovat syötäviä.
Myrkyttömyys on luonnollisesti ensimmäinen ominaisuus, josta syötävän kukan kohdalla tulee varmistua. Pyysimme tätä juttua varten HUS Myrkytystietokeskuksesta päivitetyt myrkyllisyystiedot yleisimmistä ryhmäkasveista. Lista on sama kuin Luonnonvarakeskuksen syksyisessä yrityskyselyssä.
Myrkytystietokeskuksen mukaan mukulabegoniat ja hopeavillakot voivat syötyinä aiheuttaa merkittävän myrkytyksen. Neilikoita ei pidä syödä, vaikka niitä julkaisuissa ja ruokakuvissa näkyykin. Myös siniviuhka kannattaa jättää syömättä, sillä sen myrkyllisyydestä ei ole tietoa.
Maku on tietysti olennainen asia. Myrkytönkin kukka voi maistua kitkerältä.
Hyvänmakuisista kukista esimerkiksi makea ahkeraliisa sopii salaatteihin ja kylmiin juomiin. Pelargoneissa on monia makuja, ja on myös olemassa varsinaisia gourmet-pelargoneita. Pelargonin kukat ja lehdet käyvät keitoksiin ja leivonnaisiin. Monien yrttien kukat ovat myös maukkaita.
Kasvinsuojeluaineita ja kasvunsääteitä, jotka on tarkoitettu koristekasvituotantoon, ei pääsääntöisesti saa käyttää syötävillä kukilla. Syötävillä kukilla saa käyttää vain niille hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Jos ryhmäkasvitarhalla halutaan viljellä myös syötäviä kukkia, ne tulee tuottaa kuten esimerkiksi tomaatin ja kurkun taimet.
Kasteluveden tulee olla puhdasta. Syötävien tuotteiden kasteluveden laadulle on omat vaatimuksensa.
Arvonlisäverokohtelu syötävillä kukilla poikkeaa muista kukista, sillä ne ovat ruokaa, jolloin niiden verokanta 14 prosenttia. Tällöin edellytyksenä on, että kasvi on kokonaan syöntikelpoinen, ei pelkästään sen tietyt osat.
Näin ollen esimerkiksi syötäväksi kasvatetun orvokin tai muun syötäväksi tarkoitetun kesäkukan verokanta on 14 prosenttia, kun taas amppelitomaatin verokanta ei sitä ole. Siitä syödään vain hedelmät.
Asiantuntijana Niina Kangas Kauppapuutarhaliitosta. Lähteenä käytetty myös Kirsi Tuomisen kirjaa Syötävän kaunis piha (Minerva Kustannus 2014).
Yleisimpien ryhmäkasvien myrkyllisyys
Argyranthemum Frutescens-Ryhmä, tarhamarketta – myrkytön
Begonia Semperflorens-Ryhmä, kesäbegonia – myrkytön
Begonia x tuberhybrida, mukulabegonia – voi aiheuttaa merkittävän myrkytyksen
Begonia Elatior-Ryhmä, pauliinabegonia (ruusubegonia) – myrkytön
Calibrachoa, pikkupetuniat – myrkytön
Dianthus Barbatus-Ryhmä, kesäneilikka
• Toksisuus on epäselvä. Mahdollisia oireita ovat vatsan ärsytysoireet, oksentelu ja ripuli. Toistuvassa ihoaltistuksessa voi aiheuttaa kontaktidermatiittia.
• Jotkut neilikkalajit sisältävät ärsyttäviä aineita (saponiineja). Kasvin ei ole raportoitu aiheuttaneen myrkytysoireita ihmisille.
Fuchsia, verenpisarat – myrkytön
Impatiens walleriana, ahkeraliisa – myrkytön
Impatiens hawkeri, sateenkaaripalsami (uudenguineanliisa) – myrkytön
Lobelia erinus ja sen ryhmät, sini- ja riippalobelia – myrkytyksiä näillä lajeilla ei ole raportoitu
• Rohtolobelia, Lobelia inflata, ja tulilobelia, Lobelia cardinalis: Näiden lajien kaikki osat (varsinkin juuri ja siemenet) sisältävät lobeliinia ja piperidiini- alkaloidia. Myrkytyksiä on raportoitu lääkkeenä käytettynä. Oireina on ollut oksentelua, ripulia, hikoilua ja näköhäiriöitä.
Pelargonium, pelargonit – myrkytön
Petunia x hybrida, tarhapetunia – myrkytön
Scaevola aemula, siniviuhka – ei tietoa
Senecio cineraria, hopeavillakko – voi aiheuttaa merkittävän myrkytyksen
Sutera cordata ’Snowflake’, lumiherttasomakki (lumihiutale) – tiettävästi myrkytön
Tagetes, samettikukat
• Samettikukkien lehdet ja kukat voivat aiheuttaa kosketusihottumaa
• Syötynä kasvi on tiettävästi myrkytön
Viola, orvokit – myrkytön
Asiantuntijana Irina Rimon HUS Myrkytystietokeskuksesta.
Myrkytystietokeskus ei ota kantaa kasvien syötävyyteen, vaan tarjoaa ainoastaan tietoa myrkytyksistä.
