Tyrnijalosteiden suosio kasvaa

Jarkko Hietanen myy entistä enemmän jatkojalosteita asiakkailleen. 

Venäläisten tyrnilajikkeiden isot marjat ovat mehukkaita. 

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Heilukankaan Tyrnin tuotteet ovat monelle messu- ja markkinakävijälle tuttuja. Mäntyharjulaisen viljelmän tyrnisato myydään valtaosin jalosteina, joiden suosio on kasvanut vuosittain.

 

Mäntyharjulaisella Heilukankaan tyrniviljelmän isot marjat loistavat iltapäivän auringossa. Syyskuun kolmantena perjantaina venäläiset poimijat ovat jo lähteneet, sillä satokausi oli tänä vuonna normaalia aikaisempi ja lyhyempi.

– Marjat kypsyivät kuin varkain ja värittyivät todella nopeas­ti. Kerääminen alkoi viikkoa tavanomaista aiemmin ja loppui viikko sitten. Nyt leikataan omalla väellä marjaisia oksia pakastettavaksi. Marjat irrotetaan myöhemmin, Jarkko Hietanen kertoo.

Sato poimitaan käsin

Satomäärään Hietanen on tyytyväinen. Vuonna 2014 istutetulta 0,25 hehtaarin alalta kertyi marjoja noin 1 700 kiloa. Vanha, hehtaarin ala tuotti myös hyvin.

– Kokonaismäärä on noin 3 500 kiloa. Ennätysvuonna hehtaarin alalta saatiin 11 tonnia, hän mainitsee.

Suurin osa marjoista poimitaan käsin ja noin kymmenesosa leikataan oksineen pakastettavaksi. Imuria ei ole enää vuosiin käytetty marjojen keräämisessä.

– Näppäräsormiset poimijat keräävät marjat yhtä nopeasti kuin ne saataisiin talteen imurillakin, tietää Hietanen.

Oksien leikkaamista rajoittaa se, että marjojen saamisen varmistamiseksi satoa tuottavia pensaita pitää olla tarpeeksi paljon.

Mehukkaita marjoja

Hietasen vanhemmat istuttivat hehtaarin alueelle 1998 Moskovan yliopiston lajikkeita. Uudelle viljelmälle hankittiin venäläisistä lajikkeista Avgustinkaa ja Pertshikaa sekä pölyttäjäksi Tarmoa.

– Venäläisten lajikkeiden helposti poimittavat marjat ovat mehukkaita ja mehun saanto on hyvä, kertoo Hietanen.

Alkuperäisistä 800 pensasta on jäljellä yksi. Nykyinen kasvusto on peräisin juurivesoista.

– Ne ovat tuottaneet hyvin satoa. Ongelmana on se, että pensaat eivät kasva riveittäin järjestyksessä. Nurmen leikkuu ja hoitotyöt tehdään versovien pensaiden sijainnin mukaan.

Perustamisvaiheen lannoituksen lisäksi tyrniä on lannoitettu syksyisin hyvin maltillisesti. Vaikka kastelua ei ole, kuivuudesta tyrni ei ole kärsinyt, eikä taudeista ja tuholaisistakaan.

Jatkojalosteet kaupaksi

Valtaosa sadosta myydään jatkojalostettuna. Noin kolmannes päätyy asiakkaille tuoreina tai pakastettuina marjoina. Jalosteista suosittuja ovat etenkin glögi ja mehu. Kaikki tuotteet teetetään Hyvämäen Mehustamolla Kouvolassa.

Messujen ja markkinoiden ohella tuotteita myydään seutukunnan vähittäiskaupoissa ja tilalta. Niitä toimitetaan tilauk­sesta myös ympäri Suomen.

– Mielellämme toimitamme tuotteitamme myyntiin vähittäiskauppoihin, Hietanen vinkkaa.

– Äitini Tuula on mielellään lähiseutujen myyntitapahtumissa, minä kauempana Suomessa.  Eniten olemme Helsinki–Tampere–Jyväskylä–Kuopio-linjan itäpuolen tapahtumissa mukana.

Jatkojalosteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Hittituote on täysmehusta valmistettu tyrniglögi.

Kotimaisuus valttina

– Tuotteiden Joutsenlippu-merkki vahvistaa asiakkaiden uskoa kotimaisuuteen. Ulkomaisen tyrnin hinta on niin halpaa, että vain kotimaisuudella voi kilpailla.

Hietanen pitää puhtaan tyrnikilon 30 euron hintaa järkevänä, jotta tuotanto on kannattavaa.

– Suomalaisen marjan arvostus meillä ja muualla on kasvanut. Haasteena on, miten saada kuluttajat käyttämään myös tyrniä nykyistä enemmän.