Marjatuotteita ja tunnelmaa

Outi Koskisella on ollut monia miettimisen paikkoja. Työ on jatkunut, ja tuloksista nauttivat tyytyväiset asiakkaat.

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Lämpö kietoo vierailijan syliinsä vielä lokakuisenakin päivänä, kun astuu sisään Hakolan Marjatilan viihtyisään tilamyymälään. Marjajalosteet, hunajapurkit, siirapit ja muut herkut lahjapakkauksissaan kiinnittävät huomion kahvin tuoksun lomassa.

Janakkalaisella viljelmällä poimitaan vielä harvakseltaan vadelmia Fallgold-lajikkeesta, joka on tuottanut satoa heinäkuun 15. päivästä saakka. Vadelmat ovatkin tärkein marja luomutuotantoon erikoistuneella tilalla.

– Olen aina pitänyt vadelman kauneudesta, aromaattisuudesta ja sen monipuolisuudesta jatkojalostuksessa, kertoo yrittäjä Outi Koskinen.

Fallgold-lajike on pitkäsatoinen.

Vadelmaa ja mehiläisiä

Ensimmäiset vadelmat istutettiin 2007, jolloin myös ensimmäiset mehiläiset lensivät tilalle. Koskinen innostui mehiläistarhauksesta ja aloitti ammattitarhaajaopinnot kaksi vuotta myöhemmin Mustialassa. Vuonna 2010 siirryttiin luomutuotantoon, ja menneenä kesänä viljelyssä oli 30 hehtaaria, josta kolmella hehtaarilla kasvoi marjoja.

– Vadelma, mansikka, herukat, pensasmustikka, tyrni, marja-aronia. Lisäksi 60 omenapuuta ja vähän luumu- ja kirsikkapuita. Myös sipulia, hernettä ja viljaa viljellään, Koskinen listaa.

Hunajaa saadaan noin 30 mehiläispesästä.

Mietinnän paikkoja

Tuotannon laajentamisen ja toiminnan suuntaviivojen haun rinnalla on rakennettu uutta, eikä pelkästään laajentumisen vuoksi.

– Marjojen käsittelytilana ja kahvilana käytetty rakennus paloi kuusi vuotta sitten. Silloin oli  vakava mietinnän paikka, jatketaanko vaiko ei. Päätimme jatkaa.

Vuosi tulipalon jälkeen valmistui nopealla aikataululla pienen pieni tilamyymälä-kahvila, joka osoittautui aivan liian pieneksi.  Heinäkuussa 2018 otettiin käyttöön uusi kahvila-tilamyymälä, jossa on myös ajanmukaiset tilat jatkojalosteiden valmistamiseen.

– Samalla saimme noin 40 hengelle soveltuvan, suosituksi osoittautuneen kokousten ja juhlien pitopaikan. Valmistamme ruoat ja leivonnaiset oman tilan luomumarjoista ja -jauhoista sekä lähitiloilta hankituista luomujuureksista ja muista raaka-aineista.

– Pieni pihamökki osoittautui oivaksi mehiläisvahakynttiläpajaksi, Koskinen mainitsee.

Alkoholiton mustaherukanlehdistä valmistettu kuohujuoma on suosittua.

Itsepoimintaa ja jalosteita

Lähes kaikki tuoremarjat myydään joko itsepoimintana tai valmiiksi poimittuina tilalta. Jonkin verran niitä on saatavilla Riihimäellä ja Hämeenlinnassa kahdessa vähittäiskaupassa.

– Kaikki mehumarja päätyy jatkojalosteisiin. Kakkosmarjat poimitaan samalla kuin ykkösmarjatkin. ’Jenkkaa’ poimitaan jonkin verran pelkästään hilloihin, koska se on maultaan kaikkein aromaattisin ja antaa kauneimman värin hilloihin, Koskinen sanoo.

Jatkojalosteita valmistetaan noin 10–15 prosentista marjoja riippuen satomäärästä. Jonkin verran ostetaan metsämustikkaa, puolukkaa ja karpaloa paikallisilta poimijoilta. Viljeltyjä marjoja ei hankita.

Hillot, myslit ja siirapit Outi Koskinen valmistaa itse, mehut teetetään rahtina Pöytyän mehuasemalla. Mustaherukan lehdistä valmistettu kuohujuoma lanseerattiin viime vuoden heinäkuussa. Poikain Parhaat -yritys Tampereella hiilihapottaa, pullottaa ja pastöroi itsevalmistetusta mehusta juoman.

– Omasta luomuviljasta Mustion Luomumyllyssä jauhetut jauhot ja suurimot tekevät kauppansa. Hapanjuurileipurit rakastavat tuoreita luomujauhoja. Höyryttämättömillä kaurahiutaleilla ja -suurimoilla on oma vankka kannattajakuntansa, Koskinen tietää.

Härtelöä Hämeestä

Hittituote on kotimaisesta härkäpavusta valmistettu Härtelö-jäätelö, eikä syyttä.

– Tyttäreni Hilma Koskinen kuului Helsingin yliopiston elintarviketieteitä opiskelevien nuorten naisten ryhmään, jonka piti valmistaa erityisruokavaliota noudattaville sopiva tuote vilja- tai palkokasveista. He päätyivät valmistamaan jäätelöä kotimaisesta härkäpavusta, taustoittaa Koskinen.

– Härtelö on kesäajan ainoa jäätelömme, ja sitä on aina saatavilla tilamyymälästä. Siitä voi nauttia annoksina, pikareina tai ostaa litran pakkauksena. Makuina ovat suklaa, lime-passion ja minttu. Helmikuun lopussa lanseerataan uusi maku, hän paljastaa.

– Jouluajan suosikkituote oli mustaherukanlehdistä valmistettu alkoholiton kuohujuoma. Mehiläisvahakynttilät, hunajalla makeutettu glögi, hillot ja mehut tekivät kauppansa. Selvästi tuli kuitenkin esille se, että jouluksi ostettiin omaan käyttöön nyt enemmän kuin lahjoiksi.

Asiakkaat tulevat tilalle 

Tilalla paras sesonki on juhannuksesta koulun alkamiseen. Tilamyymälä on avoinna tammikuuta lukuunottamatta ympäri vuoden kahtena päivänä viikossa. Sesonkiaikana auki ollaan kesällä päivittäin ja joulukuussa torstaista sunnuntaihin.

Asiakkaita saapuu lähialueen ohella pääkaupunkiseudulta asti. Riihimäelle ja Hämeenlinnaan on matkaa parikymmentä ja Turenkiin kymmenisen kilometriä. Pääkaupunkiseudulle matkaa kertyy noin 90 kilometriä.

– Viime kesänä kävi enemmän asiakkaita kuin aiempina. Merkille pantavaa oli, että mukana oli runsaasti satunnaisia matkailijoita, Koskinen kertoo.

Facebook ja Instagram ovat tiedotuskanavina tärkeimmät, mutta suuri merkitys on puskaradiollakin.

Työn iloa ja yrittäjyyttä

Hakolan Marjatilalle tullaan viihtymään. Marjojen ja tilamyymälän tuotteiden ja viihtyisän kahvion ohella pihapiirin eläimet houkuttelevat etenkin lapsiperheitä.

– Järjestin juuri ennen korona-aikaa viitenä lauantaina maalaisaamiaisen, jolle osallistui viitisenkymmentä asiakasta joka kerta, Koskinen iloitsee.

Outi Koskinen sanoo yrittäjyyden olevan hänelle elämäntapa. Asiakkaiden sydämellisen palvelun ja hyvien tuotteiden ohella hän taitaa myös viljelyn ja talouden hoidon, siitä tuskin on epäilystä.