Vihreään siirtymään, hidastellen

Kymmenen vuotta sitten uusi DNA-tekniikka mullisti maailmaa ja kasvinjalostuksen näkymiä. Opittiin muuttamaan yksittäisiä emäksiä genomissa suunnitelman mukaan. Tekniikan nimi on jo kaikkien huulilla: CRISPR/Cas eli genomin editointi.

Genomin editoinnissa tehdään muutoksia, jotka ovat samanlaisia kuin luonnolliset mutaatiot – niitä ei edes voi tunnistaa suunnitelluiksi. Mutaatiojalostuksessa kasvin siemeniä käsitellään radioaktiivisella säteilyllä tai myrkyllisillä kemikaaleilla. Mutaatioita syntyy satoja tai tuhansia, useimmat haitallisia. Jalostaja karsii pahimmat pois takaisinristeytyksillä, mutta tuntematon määrä jää genomiin. Mutaatiojalostus on perinteinen tekniikka, joka ei edellytä riskianalyysia ja sääntelyä.

Kasvinjalostajat odottivat tarkemman genomieditoinnin olevan lain silmissä samassa asemassa. Toisin kävi, EU:n tuomioistuin päätti vuonna 2018 geenieditoitujen kasvien olevan geneettisesti muunneltuja organismeja, GMO. Yhtenä perusteluna oli, että tekniikka mahdollistaa ”liian nopean kasvinjalostuksen”.

 

Muualla maailmassa genomin editointi ei edellytä sääntelyä, kun muutokset ovat samanlaisia kuin luonnon mutaatiot.

Vähitellen keskustelu EU:ssa on johtamassa samaan. Kesällä 2023 komissio esitti lakiluonnoksen, joka vastaa muun maailman kantaa ja 2024 alussa parlamentti päätti viedä asiaa eteenpäin. Monta mutkaa on vielä matkassa, mutta jotakin on tapahtumassa!

Mutaatiojalostus on geneettistä muuntamista, mutta pitkäaikaisen turvallisen käyttökokemuksen perusteella tekniikka jätettiin geenitekniikkalain ulkopuolelle. Kun lakia laadittiin 1990-luvun alussa, pitkäaikainen käyttökokemus oli kemiallisen mutageneesin osalta 25 vuotta, ohralajike Luther oli tullut markkinoille 1966.

 

EU ei määrittele mikä on “pitkäaikainen turvallinen käyttökokemus”. Geeninsiirrolla jalostettuja GMO-lajikkeita on kasvatettu pelloilla 30 vuoden ajan, ilman ongelmia. Olisikohan aika pohtia uudelta kannalta myös geeninsiirron hyödyntämistä kasvinjalostuksessa? Ehkä genomieditoinnin sääntelyn helpottaminen on tässä uusi alku.

 

teemu.teeri@helsinki.fi