Puutarhaterapia rauhoittaa mieltä

Sairaalasängystä tehty työpöytä ja kesäkukat mahtuvat samaan huoneeseen, jossa ohjataan puutarhaterapeuttista toimintaa.

Teksti ja kuvat: Milla Tolonen

Kun kaupallisilla puutarhoilla mietitään, kuinka selvitä vähimmällä työllä kasvien kasvatuksessa, Pitkäniemen sairaalan kasvihuoneella ideoidaan potilaille mahdollisimman paljon puutarhaterapeuttisia tehtäviä.

Puutarhuri ja hortonomi Ismo Hietanen tuli töihin Pitkäniemeen 33 vuotta sitten.

– Työni on vaihtelevaa ja jatkuvassa muutoksessa: ihmiset, vuodenajat ja viljelykasvit vaihtuvat. Kasvatamme 400 neliön kasvihuoneessa peruslajeja, jotka menevät sairaalan yleisiin istutuksiin, osastoille ja myymälään. Varsinaista tuottovaatimusta ei ole, kunhan pysytään budjetissa. Osallistun puutarhaterapiatiimin töiden suunnitteluun, mutta koska minulla ei ole hoitoalan koulutusta, en ole päävastuussa potilaiden ohjauksesta, Hietanen kertoo työstään.

Puutarhaterapiatiimissä työskentelee Hietasen lisäksi kolme ohjaajaa, joilla on kaikilla hoitoalan koulutus ja erilaisia puutarha-alaan sekä ohjaustoimintaan liittyviä lisäkoulutuksia.

– Ohjaamme terapeuttista toimintaa. Puutarhaterapia on kasvien parissa työskentelyä sekä kasvien ja luonnon aistimista. Se ei yksinään paranna mielen sairauksista kärsivää, mutta se on yksi potilaille tarjottavan terapian muoto ja osa kokonaishoitoa, selventää ohjaaja Katri Hatanpää.

Pitkäniemen terapiapalveluyksikössä on tarjolla puutarhaterapian lisäksi ulkotöitä, liikunnanohjausta, kädentaitoja sekä toimintaterapiaa, fysioterapiaa, kuvataideterapiaa ja musiikkiterapiaa.

Katri Hatanpää (vas.), Terttu Anttila, Ismo Hietanen ja Susanna Heisvaara istahtivat kasvihuoneen oleskeluryhmään hetkeä ennen terapiatunnin alkua.

Keskittyminen hetkeen oleellista

Puutarhaterapian toiminta vaihtelee vuodenkierron tahdissa. Vuodenaikojen vaihtelun aistiminen ja juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen, huomioiminen ovat tärkeä osa puutarhaterapiaa.

Kylvöt ja ruukutukset ennakoivat kevättä, kesällä tehdään kukkaistutuksia ja korjataan vihannessatoa. Terapiahetki voi olla myös askartelua itsekerätyillä luonnonmateriaaleilla, yrttikylpy käsille tai aistilaatikon tutkimista. Oleellista on pysähtyä aistimaan käsillä oleva hetki ja luonnon elementit. Jouluistutus ja ruukkujen pesu ovat terapiatöinä samanveroisia.

– Psyykkisesti sairas ihminen ei jaksa välttämättä keskittyä pitkään yhteen asiaan. On tärkeää huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja jaksaminen. Puutarhaterapia kestää suunnitellusti noin tunnin kerrallaan, kertoo ohjaaja Terttu Anttila.

Terapiatunnilla on alku ja loppu

Pitkäniemessä puutarhaterapiaa on 17 ryhmätuntia viikossa. Ryhmässä on 4–8 potilasta. Puolen tunnin vaihto terapiatuntien välillä on joskus tiukka.

– Varsinkin osastotyöskentelyyn saa rientää, kun kaikki tarvikkeet täytyy koota mukaan ja kiiruhtaa ison alueen toiselle puolelle, kuvailee ohjaaja Susanna Heisvaara ohjaajan arkea.

Ohjaajat työskentelevät pareittain ja jakavat roolit keskenään ennen terapian alkua. Toinen ohjaajista on päävastuussa ryhmän aloituksesta, toiminnan ohjauksesta sekä lopetuksesta. Toinen toimii kollegan tukena ohjaustoiminnassa ja seuraa ryhmän kulkua.

– Terapiatilanne alkaa aina maadoittamisesta. Se tarkoittaa, että aluksi potilaiden kanssa puhutaan siitä, missä ollaan nyt, ketkä ovat paikalla ja mitä tehdään, Hatanpää kertoo.

Osastolta ryhmän tuonut hoitaja toimii usein potilaidensa avustajana, jos esimerkiksi joku potilas ahdistuu niin paljon, että hän poistuu työn äärestä erilleen muista. Ohjaajat huolehtivat käytännön sujumisesta.

– Terapiatyöskentely päättyy aina tehdyn työn ihasteluun ja ajatusten jakamiseen. Lopuksi ohjaaja kokoaa kokemukset yhteen ja kysyy, millä mielellä potilaat lähtevät puutarhaterapiasta takaisin osastolle, selostaa Terttu Anttila tunnin päätöstä.

Aistilaatikko puhuttelee näkö-, tunto-, kuulo- ja hajuaistia. Aistilaatikosta avautuu kesän tunnelmia talven keskelle.

Potilaat tyytyväisiä puutarhaterapiaan

Pitkäniemessä puutarhaterapiaa tehdään kasvihuoneella, puistossa ja osastoilla. Nykyään psykiatrisessa sairaanhoidossa suositaan avohoitoa, joten sairaalassa hoidetaan vain erityisesti sairaalahoitoa vaativat potilaat. Jotkut potilaista eivät jaksa lähteä ulos osastolta, jolloin puutarhaterapia viedään osastolle tai sairaalan piha-alueelle.

– Ideaali on, että saisimme hyödynnettyä enemmän puutarhaterapiaa niin osaston sisä- kuin ulkotiloissakin. Olen luontoharrastaja ja kehitän parhaillaan tiimimme kanssa uusia ulkoalueiden terapiamahdollisuuksia, Ismo Hietanen kertoo.

Pitkäniemessä potilaat kokevat puutarhaterapian rauhoittavana. Se auttaa heitä keskittymään. Välittömät vaikutukset ovat usein todettavissa suoraan potilaan antaman palautteen tai heidän ilmaisemansa kehonkielen kautta.

– Puutarhaterapiassa ohjaajilla tulee olla herkät aistit. Paras palaute on, kun potilaat sanovat, että toiminta oli mielekästä ja sai aikaan hyvää oloa, kuvailee Anttila työn huippuhetkiä.

– Olemme täällä potilaita varten. Mutta myös hoitaja voi parantaa puutarhassa ja puistossa omaa työhyvinvointiaan, Hatanpää muistuttaa.

Tulevaisuus mahdollisuuksia täynnä

Pitkäniemen sairaalan puutarhaterapian ohjaajat ovat silmin nähden innostuneita työstään.

– Meillä on hyvä tiimi, jossa on neljä erilaista persoonaa. Kaikki tuovat uusia ideoita ja mietimme yhdessä mitä teemme, kehuu Hatanpää työpaikkaansa henkeä.

Juuri nyt tiimissä kehitetään osastoilla tehtävää puutarhaterapiaa potilaiden huonokuntoisuuden vuoksi. Näin ennakoidaan myös tulevaisuutta, sillä suunnitelmissa on psykiatrisen hoidon siirtäminen Pitkäniemen alueelta Tampereelle TAYS:in kampukselle.

Muutto on vuosien päässä, eikä vielä tiedetä, kuinka vihreä ympäristö siellä on potilaille tarjolla.

– Varaudumme siihen, että työtä tullaan tekemään nykyistä enemmän osastoilla. Toki uudisrakennuksen yhteyteen on suunnitteilla myös erilaisia viheralueita. On tutkittua, että psykiatrisen hoidon osana puutarhaterapialla on saavutettu ahdistuneisuuden, stressin ja masennusoireiden vähenemistä, Hatanpää pohtii.

– Psykiatrian nykyinen toimialuejohto suhtautuu myönteisesti puutarhaterapiaan, joten nyt käytössä olevat tilat ja toiminta säilyvät näin ainakin toistaiseksi, Ismo Hietanen sanoo.

Ei vaihtoehtoista vaan osa hoitoa

Puutarhaterapia on mitattavaa ja vaikuttavaa vihreää hoivaa.

– Pitkäniemen sairaalassa se on osa potilaan kokonaishoitoa, jonka vaikuttavuus voidaan todentaa muun muassa ahdistuksen vähenemisenä, Katri Hatanpää sanoo, ja jatkaa:

– On tosiasia, että puutarha ja luonto edistävät terveyttä. Käytämme sitä hyväksi ohjatessamme puutarhaterapeuttista toimintaa psyykkisesti sairaille potilaille. Voimme vain toivoa, että potilaalle jää puutarhaterapiasta luonnonläheisiä rauhoittumisen ja ahdistumisen hallinnan keinoja myös sairaalajakson jälkeiseen elämään.

Siisti kasvihuone on tärkeää psykiatrisille potilaille. Asioiden tulee olla järjestyksessä tutuilla paikoillaan, jotta paikka tuntuu turvalliselta.