Mikolan Tilan kasvukausi jaksottuu keväästä syksyyn

Halloween-sesonki on loppusuoralla laitilalaisella Mikolan Tilalla lokakuussa. Spagettikurpitsaa on jäljellä jonkin verran ja hokkaidoa riittänee varastossa vuodenvaihteen yli.
– Hokkaidon, kuten muidenkin kurpitsojen viljely, on kaiken kaikkiaan kasvanut hienoisesti viime vuosina samalla, kun kuluttajien tietoisuus kurpitsojen monipuolisesta käytöstä on lisääntynyt, Kristian Mikola miettii.
– Kurpitsat ovat olleet hyvin esillä, mikä on osaltaan lisännyt niiden suosiota, hän jatkaa.

Kaaleista kurpitsoihin

Kristian ja Henrik Mikola ovat viljelleet kesäkurpitsaa kymmenkunta vuotta ja erilaisia kurpitsoja muutaman vuoden vähemmän. Viljelyala on kasvanut vuosien aikana niin, että tänä vuonna kurpitsoja oli yhteensä kuuden hehtaarin alalla.
– Tulevien vuosien kurpitsavalikoima saattaa olla erilainen kuin tänä vuonna, paljastaa Mikola.
Kurpitsojen ohella tilalla on tuotettu kukkakaalia vuosikymmenten ajan. Viljelyssä on myös keriviä kaaleja sekä varsiparsakaalia. Purjon viljely alkoi kolme vuotta sitten ja sitä silmällä pitäen tuotannon koneellistamiseen investoitiin merkittävästi.
Sekä varhais- että ruokaperunaa on niin alallisesti kuin määrällisestikin eniten.

Kasvukaudella kasteltiin

Kaalikasvien satokausi alkoi 15. kesäkuuta. Viimeisiä korjattiin pellosta lokakuun puolivälissä.
Kukkakaalin satokaudesta Kristian Mikola summaa, että kasvin kanssa pärjättiin aika hyvin ja myytävää oli kohtuullisesti, mutta niin oli kastelemistakin.
– Kukkakaalilajikkeita oli tänä vuonna yhteensä kahdeksan, jotta satoa riitti aikaisesta myöhäiseen korjuuseen. Pääosin meillä viljellään ja vuosittain kokeillaan erilaisia Syngentan lajikkeita, Mikola kertoo.
Kaikilla kaaleilla oli hyönteisverkot, joita ilmankin voisi hänen mukaansa pärjätä.
– Se vaatisi kuitenkin kasvinsuojeluruiskutuksia ja nykyistä enemmän havainnointia ja hereillä oloa. Kun käytetään hyönteisverkkoja, kasvupisteet säästyvät tuholaisilta ja saadaan lisää satopotentiaalia.
Varsiparsakaalia viljeltiin ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Tänä vuonna pinta-ala kasvoi selvästi viimevuotisesta alasta.
– Se menestyi hyvin, mutta onhan se käsityövaltainen kasvi verrattuna parsakaaliin. Varsiparsakaalin markkinat ovat kasvaneet mukavasti.
Purjon satokausi alkoi elokuun alussa. Varastosta sitä riittää markkinoille vielä parin kuukauden ajan.
Mikola muistuttaa, että purjon viljelyn aloittamisen kynnys on korkea, sillä purjo vaatii paljon käsityötä suhteessa hintaan.
– Koneellistamisen investointikustannukset ovat korkeat.

Vihanneksille oltava vettä

Viljelykierron varmistamiseksi käytössä on naapureiden kanssa vaihtomaita, joilla kasvaa viljaa ja esimerkiksi hunajakukkaa. Osa pelloista kesannoidaan.
Kauimmaiset lohkot ovat 12 kilometrin etäisyydellä pakkaamo- ja varastokeskuksesta. Suurin osa niistä on hietamoreenia ja hiuesavea, sillä pellot ovat osin vanhoja järvenpohjia.
– Vihanneslohkojen valinnan perusteena on se, että jokaisella on kastelumahdollisuus, jota myös käytetään. Kurpitsalla on tihkukastelu ja muilla vihanneksilla kevytsadetinjärjestelmät.

Työt jaettu selkeästi

Veljeksillä on selkeä työnjako; Henrik Mikola vastaa peltotöistä ja niiden johtamisesta, Kristian puolestaan myynnistä ja markkinoinnista osallistuen kiireisinä sesonkiviikkoina myös sadonkorjuuseen. Ansiotyöstään hän pystyy olemaan parin kuukauden ajan kesällä omien töiden parissa.
Henrikin puoliso Armi Mikola ja Kristianin puoliso Hilla Hakojärvi työskentelevät molemmat yrityksessä.
– Kaikille koululaisille tarjotaan työtä, jos sitä vain kysytään, Kristian Mikola huomauttaa.
Mikolan Tilan viljelykasvien ja tuotannon perusteena on sekä töiden että sadon jaksottaminen niin, että töitä on koko kasvukauden ajaksi. Istutustyöt ajoitetaan kahden kuukauden ajalle huhtikuun alusta kesäkuun alkuun.
Satokausi alkaa muutamia päiviä istutusten loputtua varhaisperunan nostolla, kesäkurpitsa on seuraavana vuorossa ja sen jälkeen kaalit ja kurpitsat. Viimeisimpänä korjataan purjoa lokakuun loppupäiviin saakka.
– Välipäiviä ei juuri tule, ja sesonki ajoittuu kesä–heinäkuulle.

Suunnitelmallisuus kantaa

Jaksottamisen mahdollistaa ja siihen päästään monipuolisella kasvivalikoimalla. Samalla varmistetaan paras mahdollinen viljelykierto ja hajautetaan mahdolliset riskit.
– Jos jonkun kasvin sato epäonnistuu, niin harvoin sentään kaikkien.
Myös asiakkaita on useita, mikä edesauttaa tuotteiden markkinointia.
Vihannesviljelyn kannattavuuden tärkeimpinä tekijöinä Kristian Mikola näkee osaamisen ohella huolellisen suunnittelun ja siinä onnistumisen.
– Kun aloitimme Henrikin kanssa viljelyn, meillä oli kaksi hehtaaria omaa peruna-alaa. Sen jälkeen on kasvettu aika kovaa tahtia ja investoitu laitteisiin ja varastotiloihin, hän kertaa.
– Minkään kasvin viljely ei ole itsestäänselvyys, vaan suunnitelmat tehdään markkinoiden ja kannattavuuden perusteella, Kristian Mikola tähdentää.