FinE-tuotemerkki uuteen nousuun
Suomalaisten tutkittujen kasvien tuotemerkiksi reilut 20 vuotta sitten tehty FinE on pari vuotta viettänyt hiljaiseloa. Nyt se on saamassa uutta vauhtia, kun nykyinen haltija Taimistoviljelijät aloittaa merkin kehittämisen.
Gentinatsalea Aamurusko liekehtii alkukesän loistossaan. Kuva: Sirkka Juhanoja
Teksti: Elina Vuori
FinE-kasvien taustalla on paljon työtä ja tutkimusta. Myös valikoima – yli 200 nimikettä – on jo merkittävä. Nämä kasvit ovat siis erittäin suositeltavia niin julkisessa kuin yksityisessäkin viherrakentamisessa.
Merkki laitokselta järjestölle
Vuosina 1997–2014 FinE-asioista huolehti oma työryhmänsä. Tutkija Sirkka Juhanoja Lukessa on ollut alusta asti työryhmän sihteerinä. Ryhmässä oli aluksi edustajat MTT:stä ja Taimistoviljelijät ry:stä, ja myöhemmin sitä täydennettiin Metlan ja Viherympäristöliiton jäsenillä.
FinE-kasvien käytöstä tehtiin sopimukset taimituottajien, taimimyymälöiden ja myymäläketjujen kanssa. Käyttöoikeusmaksu kerättiin tukkumyyntimäärän perusteella.
Vuonna 2012 käyttöoikeusmaksusta ja myymälöiden kanssa erikseen tehtävästä sopimuksesta luovuttiin. Samalla kasvivalikoima laajennettiin käsittämään lähes kaikki Laukaan kautta tulevat kasvit.
– Se oli ehkä liian iso harppaus kerralla. Mukaan tuli liikaa ”tavallisia” kasveja. Mutta arvokkaat alppiruusut ja atsaleat saatiin siinä samassa, Juhanoja muistelee.
MTT:n muutoksissa myös FinE hautautui hetkeksi. Vuodesta 2014 uutta ei tapahtunut. Tutkimuslaitos ei enää voinut olla tavaramerkin omistaja, ja Taimistoviljelijät ry osti merkin loppuvuodesta 2017.
– Perustettiin FinE-valiokunta, jonka tehtävänä on ohjata toimintaa taimistoviljelijöiden ja tuotemerkin hyödyksi, kertaa valiokunnan puheenjohtaja Kaisu Avotie Kinnalan Taimistolta.
Osa kasveista jää ehkä pois
Nyt FinE-kasveja tuottavia taimistoja on 15. Niille tehtiin kysely tuotannosta ja mistä lajikkeista taimistolla on emokasveja. Taimistot myös arvioivat kuinka paljon ne vuosittain tuottavat kutakin FinE-lajiketta. Tällä kyselyllä kartoitettiin myös eri lajikkeiden pysymistä listoilla.
– Osaa kasveista on hankala lisätä, ja ne jätetään pois. Jatkuvuuden turvaamiseksi kootaan FinE-työryhmä, jonka tehtävänä on ehdottaa uusia kasveja listalle sekä ehdottaa sopimattomien lajien poistamista, Avotie perustelee.
Työryhmän kokoonpanossa on tarkoitus olla edustettuna viljelijät, tutkimus, käyttäjät ja suunnittelijat. Näin kasvivalinnat voisivat palvella koko vihersektoria.
FinE-työryhmä kootaan, kun eri tahot saavat nimettyä oman jäsenensä siihen.
– Tärkeää on myös päättää, mitkä ovat jatkossa vaatimukset FinE-kasveille sekä huolehtia emomateriaalin riittävyydestä ja terveydestä, Avotie sanoo.
Uusiakin tulossa
Esityksiä uusiksi kasvilajeiksi voi tuoda FinE-työryhmän tai -valiokunnan kautta.
– Uudet lajit ja lajikkeet voivat tulla tutkimuksen kautta. Ne voivat olla myös viljelijöiden omilta viljelyksiltä hyväksi katsottuja kantoja, Avotie kertoo.
Sirkka Juhanoja muistuttaa, että kasvitutkimuksia on tehty myös viime vuosina.
– Liikennealueiden peittokasveista, hulevesikasveista ja geenivarakasveista on kertynyt paljon tietoa. Tulossa ovat myös iTree-hankkeen kaupunkipuut ja Eurotrials-kasvit. Voisivatko nämä saada FinE-arvon, hän kysyy.
Kaikki markkinoimaan
Rikala-säätiö on rahoittanut merkin siirto- ja kehittämiskuluja, ja rahaa on vielä jäljellä. FinE-taimien kirjallinen aineisto ja kuvat on siirretty Lukelta Taimistoviljelijöiden nettisivuille.Lisäksi on tehty kaikille FinE-taimistoille roll-up, joka esitteleen FinE-tuotantoa.
Markkinointirahan keräämisestä on sovittu samat periaatteet kuin Suomalainen taimi -toiminnassa. Näin toiminnan jatko pysyy turvattuna.
– Taimistot on myös velvoitettu markkinoimaan FinE-tuotemerkkiä ja taimia omissa kanavissaan, esimerkiksi nettisivuilla ja tuotteiden yhteydessä, Avotie kertoo.
Suunnitteilla on myös opetusmateriaalia kouluille FinE-kasveista.
– Uskon, että FinE on vielä ihmisten muistissa, mutta toki markkinoinnissa on jatkuvasti tekemistä, Avotie toteaa.
Kirjoitus perustuu osin Taimistoviljelijät ry:n talvipäivien luentoihin.
FinE-kasvit löytyvät www.taimistoviljelijät.fi-sivulta.
FinE-taimistot ja -kasvit
FinE-taimistot
Ahosen Taimisto Oy, Karstula
Harviala Oy, Harviala
Kinnalan Taimisto Oy, Pälkäne
Maisematukku Oy, Numminen
Massbybacka Taimisto, Söderkulla
Mustila Puutarha, Elimäki
Pinsiön Taimisto, Pinsiö
Puutarha Tahvoset Oy, Pohjankuru
Sundbergin Taimisto, Lohja
Särkän Perennataimisto, Arkkukari
Taimimoisio, Pori
Taimisto Huutokoski Oy, Huutokoski
Toijalan Taimitarha Oy, Ritvala
Wickmans Plantskola, Närpes
Vikstenin Taimisto Oy, Tammela
Fine-kasveja on yhteensä 206
- puut 24
- havukasvit 9
- köynnökset 2
- pensaat 65
- alppiruusut ja atsaleat 31
- perennat 28
- mustikat 7
- mansikat 8
- muut marjat ja hedelmät 32
Mistä FinE syntyi?
Alle viisikymmpiset eivät tiedäkään, kuinka surkea tilanne viherrakennuksen taimimateriaalin kanssa oli 1970- ja 80-luvuilla.
Silloisen rakennusbuumin aikaan kotimainen taimituotanto ei pystynyt vastaamaan kysyntään. Tarvetta ryhdyttiin täyttämään tuonnilla, mutta se oli valitettavan usein epäaitoa ja oloihimme epäsopivaa. Myös Suomessa viljelyssä olevat kasvikannat olivat usein epäaitoja ja lajeista oli myynnissä vaihtelevia tyyppejä.
Kilpailu tuonnin kanssa johti tuotannon rationalisointiin, jossa omien emotaimiaineistojen sijasta alettiin hankkia ulkomaista lisäysaineistoa. Kasvien alkuperän merkitys unohdettiin. Vain muutama harva taimisto oli poikkeus valtalinjasta.
Taimien suuren kuolleisuuden takia useat suuret viherurakat epäonnistuivat. Esimerkkinä surkea lopputulos Itäväylän vihertyöstä. Sitten Helsingin kaupunginpuutarhuri Pekka Jyrängön mitta tuli täyteen. Hän nosti metelin kaupunki-istutuksiin saadusta epäkelvosta istutusaineistosta. Hän vaati tutkimusta sopivan aineiston löytämiseksi.
Nämä olivat lähtökohdat Keskas-tutkimukselle. Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto SITRA myönsi rahoituksen 1984. Tutkimuksen tavoite oli valita taimistoviljelyn käyttöön kauniita, kestäviä ja aitoja viherrakentamisen kasvien kantoja käyttäen lähtömateriaalina jo olemassa olevia istutuksia.
Tutkimusta tehtiin Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksen professori Erkki Kaukovirran johdolla, ja tutkijoina olivat MMM Pentti Alanko ja MMM Satu Tegel.
Keskaksen tuloksena oli merkittävä tietokanta hyviksi todetuista kasveista: yli 700 kantaa yli 80 kasvisuvusta, 20 puusukua ja 60 pensassukua. Tutkijat suosittelivat kantojen paremmuuden selvittämiseksi kantavalintakokeita, joissa kantoja kasvatetaan rinnakkain pelto-olosuhteissa.
Kantavalintakokeita käynnistettiin Maatalouden tutkimuskeskuksessa usealla paikkakunnalla. Kokeita riitti vuosiksi 1989–2000. Tässä vaiheessa tervetaimiasemalla käynnistetyt mikrolisäystutkimukset paljastivat, että myös kasviaineiston terveys oli tutkittava ennen emokasvien hyväksymistä.
Ensimmäiset valinnat alkoivat valmistua 1990-luvun alkupuolella. Heräsi lukuisia kysymyksiä. Mikä tunnus kasveille? Tuotemerkki? Kuka omistaa tuotemerkin? Ja niin Maatalouden tutkimuskeskus aloitti tuotemerkin suunnittelun.
Kehitettiin FinE: FinnishElite, suomalainen valio. Tuotemerkki rekisteröitiin syksyllä 1997 ja sen käytöstä päättivät MTT ja Taimistoviljelijät ry yhdessä. Sen tavoitteena oli tutkimuksen tulosten esille saaminen ja saada status tutkitulle aineistolle, puhtaalle emomateriaalille sekä laji -ja lajikeaidolle aineistolle.
Kirjoitus perustuu Luken tutkijoidenMarjatta Uosukaisen ja Sirkka Juhanojan esityksiin Taimistoviljelijöiden talvipäivillä maaliskuussa 2019.
