Viljelyä Vilppulan vankilassa
Vilppulan Vankilan Puutarha on monipuolinen puutarha, jolta lähiseudun asiakkaat saavat niin kesäkukat, joulutähdet kuin vihanneksetkin. Vangit harjoittelevat puutarhatöissä tulevaa siviilielämäänsä varten.
Heti kun muovihuoneeseen tulee tilaa kesäkukkien jälkeen, laitetaan sinne avomaan- ja kasvihuonekurkut kasvamaan.
Teksti ja kuvat: Marianna Soini
Vankila-alueen rajalla on ankarat varoitus- ja kieltomerkit tulijoille, mutta peremmällä aukeaa harmoninen jugend-rakennusten ja puistomaisten pihapiirien alue. Nykyinen Vilppulan vankila rakennettiin 1905 poikien kasvatuslaitokseksi, ja vankilaksi se muutettiin 1988.
– Nykyään tämä on avovankila, mikä tarkoittaa, että täällä opetellaan tulevaa siviilielämää varten. Moni lähtee täältä myös koevapauteen ennen sitä. Puutarhalle pääsee töihin sillä ehdolla, että itse haluaa tulla, ei pakottamalla, kertoo ohjaajana työskentelevä Elina Tukia.
Tukia toimi alunperin vartijana vankilassa, mutta siirryttyään puutarhalle kahdeksan vuotta sitten hän kouluttautui oppisopimuksella puutarhuriksi. Hänen kanssaan puutarhan toimintaa vetää työnjohtaja, hortonomi Mika Junikka.
Mika Junikka ja Elina Tukia johtavat pienen mutta monipuolisen Vilppulan vankilan puutarhan toimintaa. Kuvaaja Jukka Ylä-Mononen.
Vankeja on kaikkiaan noin 70, joista yleensä 5–7 työskentelee puutarhalla. Joku voi olla puutarhalla puoli vuotta, toinen jopa useita vuosia.
– Periaatteena on, että tänne tullaan töihin kukin omien taitojensa mukaan. Normaalit kauppapuutarhan työt tehdään, ja välillä tahti voi olla kova. Kuitenkin hyvä fiilis on tärkeä. Ketään ei komennella eikä höykkyytetä. Jos tulee ongelmia, asiat otetaan varhain puheeksi. Koskaan en ole tuntenut oloani uhatuksi tai pelännyt, Tukia kuvailee.
Vaikka tietoa vankien taustoista olisikin saatavilla, sitä ei yleensä oteta esille.
– Jokainen on oma persoonansa taustastaan huolimatta, ja itse luomme paikan hengen. Pomon on oltava pomo, mutta tehtäviä on osattava jakaa myös esimerkiksi vangin keskittymiskyvyn mukaisesti.
Vangeilla on myös mahdollisuus opiskella Jämsän ammattiopistossa puutarhureiksi. Elokuussa opiskelijoita oli kaksi.
Vihannekset on istutettu irtoturpeella täytettyihin laatikoihin.
Puutarhalle päästäkseen on ajettava vankila-alueen läpi, mutta se ei ole estänyt asiakkaiden virtaa tuttuun myymälään. He tulevat Tukian mielestä yllättävänkin kaukaa: Mäntästä, Keuruulta ja Orivedeltä asti.
Vuosi alkaa tammikuussa orvokkien ruukutuksella ja jatkuu ryhmäkasveilla, tulppaaneilla ja pääsiäiskukilla. Joulukuussa kylvettyjen tomaattien – lajikkeet Encore, Favorita ja Espero – sato alkaa äitienpäivänä.
Toukokuussa 800 ja 300 neliön kasvihuoneissa on siis ahdasta ja kiireistä, ja samalla kylvetään avomaalle porkkanaa, tilliä, punajuurta ja istutetaan sipuleita.
– Vihannesten viljely ei ole luomua, mutta emme käytä kasvinsuojeluaineita, Tukia toteaa.
Tänä vuonna aloitettiin myös pienimuotoinen mansikan viljely. Ensimmäisten marjojen hinnaksi asetettiin 1,50 euroa 200 gramman rasiasta.
Kova kysyntä huipentuu juhannusviikkoon, joka on Tukian mukaan ”katastrofi”. Tomaateille on varauslista, ja maanantain ja torstain poimintapäivistä on pidettävä tiukasti kiinni.
– Kovin paljon ei uskalla mainostaa Facebookissa, kun sitten on surullista myydä ei-oota.
Heinäkuussa tahti rauhoittuu ja huoneet tyhjenevät hetkeksi, kunnes joulutähden taimet saapuvat. Joulutähtiä on tänä vuonna yhdeksää lajiketta yhteensä 2 500 ruukkua. Jouluksi hyödetään myös hyasinttia ja tulppaania.
Elokuussa joulutähden taimet olivat terhakassa kasvussa.