Viherkasvit kiinnostavat

Teksti ja kuvat: Anu Pirhonen

Kiinnostus viherkasveihin on huomattu niitä viljelevissä yrityksissä ja keskusliikkeissä.

Ansari-Yhtymä Oy:n Pia Taari-Kohonen kertoo heidän viherkasvituotantonsa vakiintuneen nykytilaansa. Viherkasveja 12 sentin ruukussa tuotetaan alkuvuodesta maaliskuun puoliväliin ja juhannuksesta syksyyn: ajankohdat ovat luontaisia sesonkeja ja asettuvat viherkasveja merkittävämpien tuotantokasvien lomaan. Talveksi valmistuu noin 120 000 ja syksyyn 70 000 kasvia. Määriä lisättiin hieman tähän vuoteen viherkasvikiinnostuksen kasvettua.

– Valikoimassa on reilut 20 lajia. Painotukset talvi- ja kesäaikaan vähän vaihtelevat, mutta kyseessä on peruslajeja, jotka ovat helppoja ja nopeita viljellä. Taimimateriaalia on saatavilla ja hinta kohtuullinen. Osaa lajeista, kuten rönsyliljat ja juorut, lisätään omista emokasveista, Taari-Kohonen summaa.

Ansarin asiakkaita ovat keskus- ja tukkuliikkeet. Esimerkiksi Tokmanni myy Ansarin viherkasveja ja ostaa ne tukusta.

Kukkatarhat ovat laajentaneet uuteen tuoteryhmään, eli viherkasveihin.

Martin Tarhalla aloitettiin 4 000:lla kappaleella. Lajeja viikunoista traakkipuuhun ja sanikasta muulinkorviin kokeiltiin kaikkiaan 29 erilaista, jotta viljelyyn löytyvät sopivimmat lajit. Lajit on lueteltu yrityksen verkkosivuilla, ja toiveita saa ehdottaa.

Viljelyä kokeiltiin paperipuristeruukussa, mutta se ei kestänyt tuotannossa.

– Viherkasvit myydään paperipusseissa ja pahvikennossa, Janne ja Petra Repo kertovat.

Viherkasvit myydään jälleenmyyjille Helsingin Kukkatoimituksen kautta.

– Meidän on helppo mainostaa kotimaista tuotetta, kun saamme siitä tietoa suoraan puutarhalta. Paperipussit ja pahvikenno iskivät asiakkaisiin, ja tuote on ollut hyvin kysytty, Heidi Hakala kertoo.

Koroisten Puutarhan valikoimiin viherkasvit tulivat täydentämään ulkoistutuksia. Niiden sesonki alkaa myöhemmin keväällä.

Martin Tarhalla uusimmat viljeltävät ovat viherkasvit, joita on kokeiltu lähes 30 erilaista. Vastaanotto kukkakaupoissa on ollut hyvä

 

Kesko Oyj Päivittäistavarakaupassa viherkasvimyynti on kokenut renessanssin.

– Pari vuotta sitten viherkasveilla ei oikein ollut mitään roolia, eikä niitä näkynyt sisustus- ja naistenlehdissäkään. Nyt viherkasvit ovat tulleet takaisin, Liisa Myllylä kertoo.

Viime vuonna viherkasvien myynti kasvoi yli 31 prosenttia. Myös tämän vuoden tammikuussa viherkasveissa on nähty iso myynnin kehitys.

Pari vuotta sitten kukaan ei ostanut peruskasveja, kuten limoviikunaa ja kirjovehkaa, jotka nyt lähtevät kuluttajien matkaan. Peikonlehti on niin suosittu, että se tuppaa olemaan koko ajan loppu Euroopasta

Viherkasvit ovat kuitenkin vaikea laji.

–  Kukkivat ruukkukasvit ovat helpompia, koska niillä on sesongit ja kasvit kestävät kotona hetken. Kun asiakas ostaa yhden viherkasvin, ei hän halua heti toista samanlaista. Tämän vuoksi valikoiman pitäisi vaihtua ja sen miettiminen on haastavaa.

Alkuvuodesta lanseerattiin Pirkka-viherkasvisarja. Lajeja on kuusi: kääpiöbanaani, lyyraviikuna, rohtoaaloe, mehikasvisekoitus, peikonlehti ja pesäraunioinen.

Kesko haluaa vähentää muovin käyttöä. Viime vuodesta lähtien viherkasveja on pakattu paperipusseihin. Pirkka-sarjan viherkasvit on pakattu FSC-sertifioituun, kartonkikeräykseen soveltuvaan paperiin. Kasvien ruukut ovat kierrätysmuovista ja kierrätettäviä.

Sarjaan ei haluttu viime vuonna valikoimissa kokeiltuja kierrätyskartonkisia ruukkuja ja -kennoja. Viljelyyn ruukut eivät soveltuneet, joten viljely tapahtui kuitenkin muoviruukuissa. Lisäksi kuluttajille paperiruukut olivat vielä liian vieraita ja eksoottisia.

Omaa Pirkka-sarjaa täydennetään muilla lajeilla. Vuosittain kotimaisista viherkasveista tehdään kaksi kampanjaa. Ne ovat myyneet hyvin.

S-ryhmällä Johanna Lemettinen kertoo, kuinka uudet suosikkikasvit, kuten kilpipiilea, ovat luoneet viherkasvibuumia. Tutut lajit, kuten anopinkieli, palmuvehka, traakkipuut, mehikasvit ja kaktukset myyvät niin ikään. Asiakkaat kuitenkin ostavat myös isoja viherkasveja, kunhan ne ovat helposti mukana kuljetettavia.

– Sen huomaa, että ihmiset surffailevat netissä. He uskaltavat kokeilla erikoisempiakin lajeja, joita valikoimissa kokeillaankin.

Uutuuksia etsitään koko ajan, ja esimerkiksi IPM-messut on tuttu käyntikohde. Kaikki tuotteet eivät kuitenkaan toimi Suomen markkinoilla ja joskus kilpailijat ehtivät harmillisesti ensin ottaa valikoimiinsa jonkun kiinnostavan tuotteen.

Ansarin kanssa on keskusteltu siitä, jos valikoimissa kokeiltaisiin tauon jälkeen myös kotimaisia viherkasveja.

Yhtä lailla S-ryhmällä etsitään muovittomia vaihtoehtoja. Ulkomailla tavarantoimittajilla on nähty viljelyssä paperiruukkuja, mutta ne olivat liian epäsiistejä asiakkaalle ja kassahihnalle. Kookosruukkuja on jonkin verran käytetty, lisäksi on kierrätyskennoja ja paperikääreitä. Muovipakkauksiin on päästy vaikuttamaan siten, että ne ovat tiettyjä muovilaatuja, jolloin ne ovat lajiteltavissa ja kierrätettävissä.

Lidlin Ville Oinonen kertoo asiakkaiden arvostavan kotimaisuutta. Viherkasveja tulee Ansarilta ja ulkomailta.

– Otamme mielellämme vastaan tuoteideoita tarhureilta. Voimme toteuttaa myös alueellisia kampanjoita.