Vihervuosi päättyy, mutta asia pysyy

Teksti ja kuvat: Elina Vuori

Vihervuoden päätöstilaisuutta vietettiin juhlavasti Säätytalossa Helsingissä lokakuun 27. päivänä. Yhtä mieltä oltiin siitä, kuinka vih­reys tarjoaa ainakin osaratkaisun moneen nykyongelmaan.

– Sukupuuttoaallot, kaupunkien huono ilmanlaatu, ääreiset sääilmiöt, ikääntyvistä huolehtiminen, ­liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen, terveellinen mikrobiympäristö, taantuvien kaupunkialueiden parantaminen – kaikkiin näihin vihreys on ratkaisu, Sirpa Pietikäinen listasi.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka kiitteli Vihervuoden näkyvyyttä, ja kertoi, kuinka kulttuuriympäristöstrategiakin on saanut sen avulla lisää nostetta.

– Jo pelkällä mielimaisemalla on vaikutuksensa terveyteen ja mielenrauhaan, Pokka muistutti.

Emeritusprofessori Tari Haahtela muistutti juhlayleisöä, mistä ihminen on kotoisin.

– Me olemme lähtöisin sinisestä ja ­vihreästä tilasta, eli vedestä ja kasvien parista, emme suinkaan harmaasta tilasta, eli betonista ja asvaltista. Tarvitsemme yhä päivittäin kosketuksen luontoon voidaksemme hyvin.

Hän kertoi, kuinka mikrobiomimme, eli ihon, hengitysteiden ja suoliston mikrobistomme on köyhtymässä ”harmaan” elinympäristömme takia. Se taas johtaa monien sairauksien lisääntymiseen.

– Todellinen soteuudistus olisi se, että luonto olisi jokaisen ulottuvilla, Haahtela kiteytti.

Viisi tapahtumaa yli neljästäsadasta nostettiin esiin tilaisuudessa.

Reilu vuosi sitten yrityksen perustanut, 17-vuotias Juho Urhemaa kertoi omasta urastaan puutarhayrittäjänä. Kun kesätyöpaikkaa ei löytynyt, sellainen oli tehtävä itse. Nyt hän on lukion loma-ajat hoitanut yksityispihojen pieniä töitä.

Turun kaupungin viljelylaatikkototeutus sai huippusuosion ja poiki paljon myönteisiä lieveilmiöitä. Lahdessa puolestaan lähti liikkeelle yksittäisen perheenäidin leikkipuistosurffauksesta yhteisöllinen puistojenkäyttötapa. Myös Espoossa kaupunki ja kaupunkilaiset saatiin hyvin aktivoitua ympäristön parantamiseen.

Vihervuosi näkyi hienosti myös festivaaleilla, kun Skidit-festareille tehtiin suosittu paljasjalkapolku ja Flow-festareille näyttävä kasvioleskelualue.

Vihervuoden päähanke eli kestävän ympäristörakentamisen kriteerit ovat viittä vaille valmiita.

Maisema-arkkitehti Emilia Weckman esitteli mittavan hankkeen väliaikatietoja. Näyttää siltä, että kriteereistä on tulossa hyvät.

– Nyt tarvitsemme tilaajan tahtotilan kestävyyden suosimiseksi, ja toki lisää osaamista suunnitteluun, Weckman tiivisti.

Lopulliset kriteerit esitellään Viherpäivillä ensi helmikuussa.

Kestävyyden vaatimien uusiotuotteiden käytännön ongelmia valotti Rakennustuoteteollisuudesta Tiina Kaskiaro.

– Normienpurulla on näissä asioissa vielä paljon tehtävää, hän totesi.

Koska niin moni Vihervuoden idea on pätevä joka puolella maailmaa, on nyt alkanut hanke Eurooppalaisen Vihervuoden pitämisestä 2020. Viherrakentajien järjestö ELCA vie hanketta eteenpäin.