Mistä on menestyvä avomaaviljelmä tehty?
Mitkä tekijät ennustavat puutarhatilan taloudellista menestystä? Luken tutkijoiden selvityksessä kolmen kärkeen nousivat laskennallinen sadon arvo, tilan kehittämisaktiivisuus sekä myyntikanavien moninaisuus.
Teksti: Anu Koivisto, Tiina Mattila ja Minna Väre
Taloudellisesti menestyvä avomaan puutarhatila on tehty tuotanto-osaamisesta ja korkeista sadoista, myyntikanavien hajauttamisesta sekä jatkuvan kehittämisen ja uuden oppimisen halusta. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaiset strategiset päätökset johtavat puutarhayrittäjien taloudelliseen menestykseen avomaan vihannes- ja marjatiloilla.
Menestys keskimäärin tyydyttävä
Tilan taloudellinen menestyminen määriteltiin viljelijän oman kannattavuusarvion perusteella. Tarkastelussa oli mukana ainoastaan tavanomaisesti viljeleviä avomaan tiloja, ei luomutiloja. Syy luomutilojen puuttumiseen oli, että luomupuutarhatuotteiden osalta ei ollut saatavissa tilastoituja tuottajahintoja, joita olisimme tarvinneet analyysissä.
Suurin osa tiloista koki kannattavuutensa olevan melko hyvää, tyydyttävää tai välttävää. Tilojen joukosta löytyi onneksi myös niitä, jotka kokivat menestyvänsä taloudellisesti oikein hyvin. Toisaalta joukkoon mahtui mukaan myös hyvin huonosti menestyviä tiloja.
Moninaiset menestyksen lähteet
Tutkimuksessa tarkastelimme kymmentä potentiaalista tekijää kannattavuuden taustalla. Nämä potentiaaliset menestystä ennustavat tekijät olivat: peltopinta-ala, aktiivisuus tilan ja viljelyn kehittämisessä, laskennallinen sadon arvo tuotetun sadon perusteella määritettynä, viljelykasvien lukumäärä, tilan ulkopuoliset säännölliset palkkatulot, yritysmuoto, tilan erikoistuminen joko vihannesten tai marjojen viljelyyn, tai sekatilana olo, tilan muu yritystoiminta perustuotannon lisäksi, tilan jatkojalostustoiminta ja tilan käyttämät myyntikanavat, joko keskittyminen suoramyyntiin tai vaihtoehtoisesti hajautetut myyntikanavat.
Merkittävimpinä taloudellista menestymistä ennustavina tekijöinä analyysissä nousivat esiin laskennallinen sadon arvo sekä aktiivisuus tilan ja viljelyn kehittämisessä. Kolmas merkittävä tekijä olivat tilan käyttämät myyntikanavat. Hajautettujen myyntikanavien käyttö ennusti parempaa taloudellista menestymistä verrattuna siihen, että tila harjoitti yksinomaan suoramyyntiä.
Tämän tutkimuksen tulokset, kuten monien aiempienkin tarkasteluiden tulokset, vahvistavat sen tosiasian, että hyvä sato on puutarhatuotannossa taloudellisen menestymisen edellytys.
Toinen tärkeä taloudellista menestymistä selittävä tekijä on tilan jatkuva halu kehittää toimintaansa. Kyselyssä kehittämishalua mitattiin muun maussa sillä, kuinka aktiivisesti tila ottaa käyttöön uusia innovaatioita, osallistuu koulutuksiin ja seuraa markkinatilannetta niin myyntituotteiden kuin tuotantopanostenkin osalta.
Puutarhatuotanto on nopeasti kehittyvä toimiala, joten on hyvin ymmärrettävää, että ajan hermolla pysyminen luo kilpailuetua, ja siten ennustaa tilan taloudellista menestymistä.
Hajauttaminen vai keskittäminen?
Taloudellisen menestymisen näkökulmasta viljeltävien kasvien määrällä ei ollut vaikutusta. Taloudellisesti voi menestyä yhtä lailla erikoistumalla vain yhden kasvin tuotantoon, kuin hajauttamalla tuotanto usean kasvin viljelyyn.
Kaiken myynnin keskittäminen suoramyyntiin osoittautui taloudellisen menestymisen kannalta huonoksi vaihtoehdoksi. Tähän on luultavimmin syynä se, että suoramyynnissä tulee melko helposti katto vastaan alueellisen myynnin määrässä. Tämä puolestaan rajoittaa yrityksen kokoa ja kasvun mahdollisuuksia.
Myyntikanavien hajauttaminen on siis hyvä strategia taloudellista menestystä tavoiteltaessa. Toisaalta suoramyynnin kaikkea potentiaalia ei ehkä ole saatu vielä käyttöön; verkkokauppa-alustojen kehittäminen voisi onnistuessaan tuoda mahdollisuuksia laajempaan kaupankäyntiin.
Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa.
Aineistona tarkastelussa käytettiin TNS Gallupin kyselyaineistoa vuodelta 2014, maatalouden rakennetutkimuksen aineistoja vuosilta 2010 ja 2013 sekä puutarhatilastojen aineistoja. Tarkastelu rajattiin päätoimisiin puutarhatiloihin. Tutkimuksessa oli mukana 191 tilaa. Menetelmänä käytettiin regressiomallia.
Tutkimus tehtiin maatalouden kehittämisrahaston ja Rikalan puutarhasäätiön rahoittamissa ”Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto” ja ”PuutarhaTalous – apuvälineitä puutarhatilan talouden suunnitteluun” -hankkeissa.