Lisää lahoa monesta hyvästä syystä
Yksi helpoimpia ja halvimpia konsteja lisätä luonnon monimuotoisuutta on jättää lahopuuta erilaisiin ympäristöihin. Viheralueet ovat tässä myös tärkeitä, sillä moni uhanalainen eliö elää juuri vanhoissa lehtipuissa.
Lahopuu puistossa ei ole ongelma, vaan tuo uusia mahdollisuuksia viheralueiden elävöittämiseksi, tässä esimerkki esimerkki Hämeenlinnasta Kaurialan liikennepuistostaa. Käyttötarkoitusten keksimisessä vain mielikuvitus on rajana.
Teksti ja kuvat: Elina Vuori
Lahopuun merkityksestä on viheralallakin sentään puhuttu jo ainakin kymmenen vuotta, joten on hyvä, että nyt siihen on tartuttu tosissaan. Villin Vyöhykkeen Jere Nieminen otti asian taas esiin Viherympäristöliiton kanssa, ja niin syntyi seminaari ja opaskirja lahopuusta.
– Viherala on luvannut hoitaa osuutensa kestävämmän elinympäristön puolesta, ja lahopuu on siitä yksi osa. Lahopuusta hyötyvälle lajille ei ole merkitystä, onko lahopuu kaupungissa vai luontoympäristössä, muistutti puutarhaneuvos Seppo Närhi.
Lahoavaa puuta voi käyttää monella tavalla, kuten tässä Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa.
Työtapojen muutos riittää
Villi Vyöhyke on Tampereen suunnalla aktiivisesti toimiva luonnonsuojeluyhdistys. Se on tehnyt myös erilaisia kokeiluja lahopuun kanssa, kuten näyttävän Woodhenge-lahopuuteoksen Tampereen raitiotien tieltä kaadetuista lehmuksista.
– Seuraamme kohteissa esiintyvää lajistoa. Aivan kaupunkien ytimessäkin voi esiintyä todella harvinaisia lajeja, Jere Nieminen kertoo.
Esimerkiksi Malmössä ja Tallinassa on viime vuosina lisätty lahopuun käyttöä tuntuvasti erilaisissa kohteissa.
– Tämä ei tarvitse mitään raskaita päätöksenteko- tai ohjeistusprosesseja. Tallinnassa vain alettiin jättää puuta puistoihin.
Jopa 4 000–5 000 eliölajia on riippuvaisia lahopuusta. Puuta tulisi olla monen laatuista ja -kokoista, mutta erityisesti järeästä jalosta lehtipuusta on meillä pulaa. Myös jatkuvuudesta lahopuun kohdalla pitää huolehtia, eli eri lahoamisvaiheissa olevaa puuta tulisi olla samallakin alueella.
Helsingin Kaivopuiston vanha salava on kiinnostava tässäkin kunnossa.
Monia käyttökohteita
Tapoja käyttää lahopuuta on niin monia kuin jaksaa keksiä. Maapuu, eli runko maassa makaamassa, lienee helpoin ja turvallisin tapa. Tarvittaessa siinäkin rungon voi kiilata tai kaivaa osin maan sisään. Sahauspinnan voi siistiä, vaikka lahottajat pitävätkin sälöisestä puusta eniten.
– Lahopuuta tarvitaan myös paahdealueilla ja niityillä. Lahopuu kuuluu myös puroihin ja muihin vesistöihin, Nieminen muistuttaa.
Lahoaidat on hyvä keino välttyä oksakuormien kuskaamiselta. Kannot voi jättää paikoilleen, vaikka vähän pidempinäkin. Pölkynpätkiä voi sijoittaa istuimiksi joko vaaka- tai pystysuuntaisina. Eri kokoista puuta voi käyttää rajaamaan alueita.
Myös erilaiset teos- ja taideprojektit onnistuvat lahopuusta. Lahopuut toivat myös lasten leikeissä. Lahopuulla voi myös kätevästi rauhoittaa liikkumista alueilla ja antaa ruohonkin kasvaa alla pitkäksi.
– Merkittävät puut voi muistoina kuljettaa muualle lahomaan, kuten tehtiin Helsingin Lasipalatsin salavalle.
Lahopuunkin kohdalla on huolehdittava turvallisuudesta. Varsinkin pystyssä olevia runkoja on tarkkailtava usein lahoamisen edetessä.
Kaunista ja käyttökelpoista viherrakentamista Tartossa.
Järjestystä ja tiedotusta
Turun kaupunkipuulinjauksessa on maininta lahopuun käytöstä, mutta esimerkiksi Helsingissä sitä on vain alettu jättää puistoihin.
– Ensimmäiseksi jätettiin runkoja kaupungin kartanopuistoihin jo 1990-luvun puolivälissä. Tällä vuosituhannella käytäntö on lisääntynyt, eikä siitä ole tullut negatiivista palautetta tänä aikana, kertoo arboristi Sami Kiema Helsingin kaupungin Staralta.
Hän muistuttaa, että suuri määrä lahopuuta on vielä elävissä puissa. Siellä se ylläpitää monenlaista elämää.
– Pyrimme pitämään vanhatkin puut esimerkiksi takaisinleikkauksella mahdollisimman pitkään pystyssä. Esimerkiksi Esplanadin puisto on suuri lahotarha, Kiemaa sanoo puolitosissaan.
Lahopuun käytössä jonkinlainen järjestys ja tiedottaminen eri kanavissa on tärkeää. Muuten asiasta tulee helposti palautetta epäsiisteydestä. Infotaulut kertovat, miksi lahopuuta näkyy.
Dokumentointia myös
Jos ja kun lahopuun käyttö nyt lisääntyy, jonkinlainen ohjeistus ja dokumentointi on kuitenkin tarpeen. Näin esimerkiksi arvorungot ja -lajit saavat olla rauhassa, turvallisuus säilyy ja lahopuujatkumo pysyy.
– Kaupunkien lahopuut tarjoaisivat myös tutkimukselle paljon materiaalia, Kiema sanoo.
Porissa perustettiin jo 2014 lahopuutarha Suomen Luonnonsuojeluliiton projektissa. Näyttämömäinen kokonaisuus oli valmistuessaan Suomen suurin lahotarha.
– Se on ollut suosittu oleskelupaikka, ja onpa siellä yhdet häätkin vietetty. Se on saanut olla rauhassa, mutta nyt ikä alkaa näkyä, joten ylläpitoa jollain tasolla nämäkin vaativat, suunnitteluhortonomi Katja Tuomala kertoo.
Porissa lisää lahoa on tulossa kantopuiston muodossa Ruokapuiston viereen.
Kirjoitus perustuu Viherympäristöliiton syyskuun lopun lahopuuwebinaariin.
Julkaistu 9.10.2020
Viherympäristöliitto on julkaissut Jere Niemisen kirjoittaman Kaupunkien lahopuuoppaan. Runsaasti kuvitetusta oppaasta saa paljon ideoita ja esimerkkejä lahopuun käytöstä taajamissa. Kirja löytyy VYL:n kirjakaupasta 55 euron hintaan.
