LepaaTalk! Studio tarjosi kiinnostavaa asiaa laidasta laitaan 

LepaaTalk!-studiossa päivystivät Niina Kangas, Anu Pirhonen, Elina Vuori ja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

 

Niin kuin Lepaalla olisi! Tämä oli LepaaTalk! Studio -päivän ajatus. Ihmisiä ja asioita tulee vastaan niin kuin Lepaalla kulkisi, ja tämä toteutui enemmän kuin hyvin. Tosin enemmänkin päivä monelle tarjosi, sillä kuulijat totesivat, että eivät olisi kuulleet kaikkea kiinnostavaa näyttelyssä kävellessään ja etsiessään vain oman toimialan yrityksiä.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Maa- ja metsätalousministe­riön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kiitti puutarha-alaa etunojassa kulkevaksi moderniksi toimialaksi. Vahvasti tulevaisuuteen suuntautuva elinkeino kuuntelee hyvin myös kuluttajien odotuksia ja vastaa tutkimuksen keinoin sekä ilmasto- että luonnon monimuotoisuuskysymyksissä.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta puhui hiilijalanjälkilaskureiden olevan monilla toimialoilla vasta alkuvaiheessa, kun taas Suomessa erityisesti kasvihuoneala on muita toimialoja edellä oman hiilijalanjälkensä laskemisessa.

– Luke palvelee kaikkia luonnonvara-alojen toimijoita, joten myös avomaatuotannon hiilijalanjälki voidaan laskea, Katajajuuri kannusti ottamaan yhteyttä asian eteenpäin viemiseksi.

Sykellä ja Lukella on menossa hanke maatalouden mikromuoveista. Erikoistutkija Salla Selonen kehotti kaikkia puutarha-alankin ihmisiä vastaamaan menossa olevaan kyselyyn.

– Hyväkuntoinen ja terve maa on kasvun perusta, ja siitä kannattaa pitää huolta. Puutarhatiloilla maaperää kuormittaa myös muovijäte. Vastaamalla MicrAgri-hankkeen kyselyyn voit kertoa havaintojasi maaperän mikromuoveista ja antaa ideoita siitä, miten mikromuovikuormitusta voisi vähentää.

Opiskelijoiden valoisa tulevaisuus

Professori Paula Elomaa Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolta mainitsi meneillään olevasta kesäkurssista, jossa kandiopiskelijat saavat työntää kädet multaan ja havainnoida tuotantoympäristöä luonnon keskellä. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä jatko-opiskelijoiden ja tutkimusten määrään.

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi ja Hämeen ammatti-instituutin toimialapäällikkö Soile Viljakka kertoivat terveisiä Lepaalta, jossa uusi lukuvuosi oli juuri käynnistynyt. Uudet hortonomi- ja puutarhuriopiskelijat saivat tänä vuonnakin aloittaa opintonsa ilman Lepaan näyttelyä, joka on aiemmin tuonut koko alan nähtäväksi oman kampuksen tontille.

Hortonomikunnan tulevaisuus näyttää valoisalta alasta kiinnostuneiden määrää tarkasteltaessa.

– Koulutukseen hakeutuu hortonomiksi haluavia vuosittain kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna, kertoi Peltoniemi.

Olli Latvus valmistui hiljattain hortonomiksi HAMK Lepaalta, ja oli opiskeluaikanaan aktiivinen oppilaskunnassa sekä puheenjohtajana että iskuryhmän joukoissa. Hän kertoi näyttelyjen puuttumisen näkyneen hiljaisuutena kampuksella usean vuoden näyttelykokemusten jälkeen.

Kasvihuonetuotanto kehittyy

Aalto-yliopiston opiskelijat ovat rohkeasti lähteneet ajattelemaan kasvisten pakkaamista uudella, kestävällä tavalla. Ensimmäisenä tuloksena on syntynyt Dip­Wrap, biopohjainen, upottamalla tehtävä kalvo kurkulle.

– Kyllä se näyttää toimivan, vaikka toki kehitettävääkin vielä on. Kalvon perustana on agar, eli valtamerten punalevistä eristetty polysakkaridiseos, Emilia Ikävalko kertoi.

Nordic Food Tech Venture Capital Oy:n partneri, tutkija Lauri Reuter muistutti kasvihuonetuotantoa tarvittavan Suomessa tulevaisuudessa ilman muuta. Hän näki korkean osaamisemme kasvihuoneissa olevan jatkossakin arvokasta pääomaa.

Tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell Biolan Oy:stä kertoi uusia, turpeen korvaavia kasvualustoja tutkittavan ja kehitettävän Biolanilla. Testissä on ollut puupohjaisiakin kasvualustoja, ja uusi kasvualustalaitos mahdollistaa mittavan tuotannon, kunhan oikeat materiaalit löytyvät.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Katri Suuronen kertoi, että kasvihuonetuotannon  työperäisille taudeille altistumisen tutkimista on laajennettu koskemaan tuotantokasveja. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin työterveyshuollossa kuin oppimateriaaleinakin.

Toimitusjohtaja Stefan Skullbacka Närpiön Vihannes Osuuskunnasta kertoi koronavuosien vauhdittaneen vihannesten kysyntää. Vihdoin toteutunut erikoistomaattien runsas tarjonta vähän ruuhkautti markkinoita. Närpiön Vihanneksen katolle rakennettu aurinkovoimala on pitänyt pakkaamon pyörät pyörimässä ja sähköä on riittänyt valtakunnan verkkoonkin.

Kauppapuutarhuri Mika Ollila Ollilan puutarhalta Rovaniemeltä vitsaili ”kärvistelevänsä tuskissaan” kotosalla, kun ei pääse tuttuun tapaansa Lepaan näyttelyyn. Yleensä hän tutustuu siellä ryhmäkasveihin ja tekniikkaan sekä tapaa tietysti paljon tuttuja. Tänä kesänä ohjelmassa oli uuden kasvihuoneen rakentamista.

Kuivuuden kanssa selvitty

Haukivuorelaisen Kalliolan luomun vihannesviljelijä Antti Vauhkonen oli työn touhussa traktorin kopissa. Kukkivat kaalit kärsivät Vauhkosen mukaan eniten kuumuudesta, mutta kasvinsuojelullisesti päästiin melko helpolla – eli kauhun tasapaino säilyi.

Paula Achrénin Puutarhalla Salossa kesän kuumuudessa ja kuivuudessa pärjätty kastelulla, joka on Achrénin mukaan elinehto omenanviljelyssä. Kolmannen polven viljelijä on valmistanut kymmenkunta vuotta myös siidereitä.

Yrittäjä Anna-Maija Niittynen kertoi, että tämän kesän helteissä kaikki Perniössä viljellyt avomaan leikkokukat valmistuivat ja kukkivat nopeasti. Maisemasuunnittelija Niittyselle kukkapelto on toistaiseksi aktiivinen harrastus, jonka parissa hän testailee niin kukkien viljelyä kuin markkinointiakin.

 

Kasvinsuojelu vaatii seurantaa

Asiantuntija Heini Koskula, Biotus Oy:stä kertoi, että kuluneen kesän säät suosivat vihannespunkkia, mutta monin paikoin sen torjunta onnistui kuitenkin hyvin säännöllisen ennakkotorjunnan ansiosta. Lisäksi avomaalta kasvihuoneisiin tunkeutuvat kasvintuhoojat, kuten esimerkiksi tillikirva, perhostuholaiset ja rapsipistiäiset, olivat puhuttaneet loppukesän aikana.

Väitöskirjatutkija Lotta Kaila Helsingin yliopistolta kertoi väitöskirjatyöstään, jossa selvitetään kasvinsuojeluaineiden vaikutusta pölyttäjiin. Esityksen vaikuttavuutta tuki Petter Nissisen tyylikäs grafiikka, joka oli suunniteltu Kailan tutkimustyön esittelyä varten.

Tämän päivän viherhoitoa

Taimistoviljelijä Arttu Haverinen Taimisto Huutokoskelta totesi kuivasta kesästä yhdessä tilaisuutta juontaneen Sami Kieman kanssa, että luminen viime talvi sekä sateinen kevät pelastivat paljon ja puuhävikkiä tuli vähemmän kuin pelättiin. Ilmastonmuutoksen myötä puiden lajisto ja lajikkeisto laajenevat, mutta lisääntyvät kasvintuhoojat uhkaavat ja karsivat nimikkeitä.

Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen HAMK:sta oli huomannut, että viime aikoina suurelle yleisölle on toden teolla valjennut kasvien kyky sitoa hiiltä. Nyt viheralan ammattilaisten pitäisi muotoilla heille tämä yksinkertainen perusasia entistäkin selkeämmin tarjolle.

Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen kertoi, kuinka Mustilan uusia puulajeja on perusteellisissa testeissa Helsingin ja Tampereen kaupungeilla.

Työpäällikkö Aki Mäkirinta, Järvenpään kaupungilta ja yrittäjä Joel Tefke  sanailivat Lepaan konkareina muistojaan niin opiskelijoina kuin näyttelyjärjestelyistä sekä keskustelivat viherhoidon nykynäkymistä. Molempien mielestä luonnon monimuotoisuus ymmärretään nykyään huomattavasti paremmin kuin takavuosina.

Kuluttajlle lähellä ja kaukana

Timo Taulavuori Puutarhaliitosta ja Kotimaiset kasvikset ry:stä julkisti kolmen seuraavan vuoden teemavihannekset: tomaatin 2022, porkkanan 2023 ja basilikan 2024. Ensi vuonna nostetaan siis valokeilaan kaikille tuttu mutta myös mahtavan monipuolinen tomaatti.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio hehkutti edessä olevaa Chel­sean näyttelyn rakennusprojekteja ja niihin osallistuvien­ yhteistyötä. Myös Ylen Kädet multaan -ohjelma tuonut kesän mittaan mukavia kokemuksia laajan yleisön kanssa.

Maisemasuunnittelija ja puutarhakauppias Tanja Niemisen kokemuksen perusteella puutarhakaupan kesä ei ollut aivan niin vilkas kuin vuosi sitten. Kotipuutarhaharrastajien mielenkiinto kohdistuu Niemisen mukaan nykyään lajiketasolle saakka, ei pelkästään kasvilajeihin.

Viestinnän asiantuntija Laura Kanerva Kauppapuutarhaliitosta esitteli monipuolista kukka- ja vihannesviestintää. Kymmeniä tuhansia seuraajia tavoitetaan sosiaalisen median kanavissa, joista uusimpana on otettu käyttöön Puhtaasti Kotimaisen TikTok.

Lassi Remes vieraili Robert Jordasin kerrosviljelypuutarhalla.

Etäretkellä puutarhoilla

Perjantain aikana käytiin myös etäretkellä. Kauppapuutarhuri Robert Jordas Robben Pikku Puutarhalta esitteli kerrosviljelmäänsä, jossa tuotantotavalle tyypilliset matalat kasvit kasvoivat ympärivuotisessa tuotannossa. Hän uskoo Suomessa kasvihuonekasvatuksen jatkuvat tulevaisuudessakin ja näkee kerrosviljelyjärjestelmille markkinat ulkomailla.

Ansari Oy:n kasvihuoneissa Luumäellä toimitusjohtaja Pasi Hakkarainen ja myynti- ja kehitysjohtaja Anselmi Hakkarainen esittelivät joulumarkkinoille tulossa olevia joulutähtiä. Punainen on Hakkaraisten mukaan edelleen kysytyin joulutähden väri.

Ammattilaisilta ammattilaisille

Puutarha&kauppa-lehden toimitussihteeri Marianna Soini julkisti lehden Vuoden asiantuntijan, joka on tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Irene Vännisen. Lue lisää valinnasta lehden sivulta 11.

Puutarha&kauppa-lehden monipuolisesta sisällöstä muistutti toimittaja ja markkinointiassistentti Milla Tolonen.

– Kun jokaisessa lehdessä on äänessä noin 60 henkilöä joko kirjoittajana tai haastateltavana, on selvää, että ammatillinen tieto kasvaa joka lukukerralla huikeasti.