Kasvihuonekurkulla hyvä alkuvuosi
Kurkun alkuvuosi on ollut tasainen, vaikka tuotantomäärät ovat korkeat. Viljelijöille paineita tuovat monien tuotantopanosten kohonneet hinnat.
Teksti: Lassi Remes ja Marianna Soini Kuva: Marianna Soini
Kurkkumarkkinoilla on ollut kohtuullisen tasaista, eikä ruuhkia ole koettu. Kyselykierros suurille kurkkutarhoille kuvasti viljelijöiden rauhallisia tunnelmia. Yrityksestä Jan-Erik Sigg Oy ei kuitenkaan haluttu kommentoida aihetta tätä juttua varten.
’SEnsate’ uutena Seinäjoella
Kauppapuutarhuri Petri Harri Seinäjoen Puutarha Oy:stä toteaa, että alkuvuoteen voi olla melko tyytyväinen.
– Markkinatilanne on hyvä. Kevään pyhät ovat lisänneet mukavasti kysyntää.
Viljelyn suhteen vuosi on ollut normaali. Puutarhalla on päälajikkeena Enza Zadenin Imea, joka on Suomessa viljellyin lajike. Lisäksi puutarhalla on jonkin verran saman jalostajan Toploaderia sekä uutena lajikkeena Nunhemsin SEnsatea.
– Olemme ehtineet viljellä ’SEnsatea’ yhden kasvuston. Se tuottaa hyvin kurkkuja, ja kasvusto on rehevä. Lajike vaikuttaa toistaiseksi hyvältä, mutta se tuskin tulee korvaamaan Imeaa. Vaihtoehtoa on kuitenkin hyvä aina kokeilla, Harri kertoo.
Tuotantopanosten hinnat ovat nousussa. Esimerkiksi muovin hinnat ovat kasvaneet jopa kymmeniä prosentteja ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Valaisinten toimitusajat ovat pidentyneet, mahdollisesti komponenttipulan takia.
– Markkinanäkymien suhteen olemme varovaisen toiveikkaita. Kysyntä saisi pysyä hyvällä tasolla ja tasapainossa tarjonnan kanssa, Harri toteaa.
Närpiössä tyytyväisinä alkuvuoteen
Osuuskunta Närpiön Vihannes tuottaa Närpiön sydämessä kasvihuonevihanneksia 37 viljelmän voimin. Kurkulla viljelijöiden päälajike on edelleen Imea.
Myynti- ja markkinointijohtaja Jonas Lundströmin mukaan kurkun kysyntä on ollut vuoden alkupuoliskolla melko hyvä – ottaen huomioon, että vähittäiskaupalle on ollut tarjolla tavallista enemmän kurkkua ammattikeittiöiden ollessa suljettuina.
– Horeca on normaalisti ollut hyvä ja merkittävä ostaja kotimaiselle kasvihuonekurkulle, Lundström sanoo.
Korona-aikana kurkun heilahteluja on muutenkin vaikea ennustaa. Kysynnästä kuitenkin osattiin odottaa normaalia tasaisempaa, kun matkustelu on vähentynyt ja ihmiset pysyvät pääosin kotimaassa. Kysyntä pysyi hyvänä myös hiihtolomaviikoilla, jolloin on yleensä tapahtunut pientä romahdusta.
– Tällä hetkellä menekki on hyvä. Kurkulla tarjonta sahaa enemmän kuin esimerkiksi tomaatilla. Taimia vaihdetaan säännöllisesti, eikä tiedetä miten vaihdot menevät suhteessa muihin viljelijöihin, Lundström pohtii.
Kesällä tuskin vielä matkustetaan entiseen tapaan, joten kysyntä voi pysyä hyvänä koko kesän. Lisäsi horecan mahdollinen avautuminen on positiivinen asia.
Pakkausmateriaalien suhteen näkyy jo vaikeuksia sekä saatavuudessa että hinnoissa. Tuotantopanosten hintojen nousu voi muodostua haasteeksi jatkossakin, jos nykyinen trendi jatkuu.
Viljelypäällikkö Mikael Dahlqvist kertoo, että lajikkeissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kesäkautena päälajikkeena on Imea, talvikuukausina käytetään paljon saman jalostajan Enzan Kyraa. Lisäksi uusi Nunhemsin numerolajike on ollut testissä. Sillä on lupaava resistenssi kurkun vihermosaiikkivirusta vastaan.
Markkinoille ei kaivata ylituotantoa
Kaarinan Piikkiössä kurkkua viljelevä Puutarha Timo Juntti Oy on oman alueensa suurin kurkun viljelijä. Yrittäjä Tero Juntti kertoo, että vuosi on mennyt tähän asti kurkun kannalta mukavasti. Pahoilta ruuhkilta on vältytty, vaikka tarjontaa on paljon. Mahdollinen ylituotanto on markkinoille aina myrkkyä, eikä kurkun hinnan laskeminen tietyn pisteen alle lisää kulutusta.
– Pinta-ala on tukitilastojen mukaan pienentynyt jonkin verran, ja se on voinut tasoittaa tilannetta omalta osaltaan, Juntti pohtii.
Kauppa käy edelleen hyvin, ja markkinat näyttävät hyvältä ja tasapainoiselta. Eteenpäin on kuitenkin vaikea nähdä: kausitavaraa alkaa tulla markkinoille enemmän, mutta onko sillä vaikutusta kokonaistilanteeseen?
Tuotannon suhteen puutarhalla jatketaan melko normaalisti. Lajikkeiden kanssa ei ole menossa uusia kokeiluja. Talouden yleinen tila ja ylikuumeneminen sen sijaan huolestuttavat. Muun muassa muoviraaka-aineiden hinnat ovat nousseet, ja muissakin tuotantopanoksissa on hintapainetta.
– Kohonneita hintoja on vaikea saada lisättyä omiin tuotteisiin. Hintojen kohoamiseen ei voi myöskään varautua kovin hyvin. Täytyy vain seurata mitä tuleman pitää, Juntti sanoo.
Toimiva konsepti kausiviljelyyn
Luukkaisen Puutarha Oy Kiteellä viljelee kurkkua luonnonvalon voimin kahdessa toimipaikassa. Kesän tullen koko reilun kahden hehtaarin pinta-ala on käytössä. Yritys saattaakin olla tätä nykyä Suomen suurin kasvihuonekurkun kausiviljelijä.
– Kausityöntekijöiden kanssa on melkoinen rumba, jota korona sotkee entisestään. Häkellyttävän pienellä porukalla olemme kevään selvinneet, kauppapuutarhuri Reima Luukkainen kuvailee kausiviljelyn haasteita.
Keskikesällä Luukkaisella työskentelee enimmillään 13 henkeä, yrittäjäperhe mukaan luettuna.
Topvision-lajikkeen kurkut kylvettiin helmikuun alussa, ja poiminta käynnistyi maaliskuun lopussa. Luukkaisilla vaihdetaan kasvustoa tiheään tahtiin, joten lokakuun alun raivaukseen mennessä huoneissa on ollut yleensä kolmet, joskus neljätkin taimet. Alalehtiä ei poisteta eikä taimia lasketa alas – näin säästyy paljon työaikaa.
Viljelymenetelmä toimii kesähelteilläkin.
– Edellinen hellekesä 2018 oli meille vain hieno juttu. Uudehkot, väljät ja suhteellisen lyhytvartiset kasvustot jaksavat vetää vettä latvoihin saakka, ja haihduttavaa pinta-alaa on paljon, Luukkainen selittää.
Kausiviljelystä on etua myös kasvinsuojelussa. Kunnon talvitauko, omat taimet ja etäisyys muihin viljelmiin auttavat mukavasti.
– Vihannespunkkia on, mutta ei jauhiaisia eikä ripsiäisiä, Luukkainen kertoo tilanteesta, josta moni kollega voi vain haaveilla.