Millä mielellä uuteen marjakauteen?

Teksti: Milla Tolonen Kuva: Elina Vuori

Mansikan viljelyala on kasvanut vuodesta 2015 noin tuhat hehtaaria. Kulutus ei nyt kasva samassa tahdissa pinta-alojen kanssa. Mansikasta oli ylitarjontaa kahtena viime vuonna. Tahallisena tai tahattomana korjausliikkeenä pinta-ala laskikin 305 hehtaaria viime vuonna.

Kaupan tilasto paljastaa kysynnän laskun

Kuinka lähteä tähän marjakauteen, kun Päivittäistavarakauppa ry:n viime vuoden lopun tilaston mukaan vuodessa 16,3 prosenttia kallistunutta ruokaa myytiin 7,2 prosenttia aiempaa vähemmän?

Suurin volyymin lasku on nähty kalan, vihannesten sekä hedelmien ja marjojen myynnissä. Kaikkia hedelmiä ja marjoja myytiin viime vuoden lopulla reilut kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pelkästään pakastettuja hedelmiä ja marjoja myytiin 18 prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Noussut hintakaan ei ole kompensoinut määrän laskusta aiheutunutta lovea myyjän lompakossa.

Määrät lyödään lukkoon pian

Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen todentaa tilaston kertoman.

– Kyllä marjamyynnin lasku valitettavasti näkyy meilläkin, kaupankäynti alkoi hiipua viime marraskuussa, kun siihen asti se oli noussut. Meillä pudotus ei onneksi ole yhtä suuri kuin kokonaismarkkinan pudotus.

Pakkasmarjalla jatketaan silti uusien marjatuotteiden kehittämistä aiempien suunnitelmien mukaan. Marjoja ei ole pakkasessa yletöntä määrää.

– Minua kauemmin täällä töissä olleet kertovat nykytilanteen olevan normaalia kausivaihtelua. Olemme juuri hahmottelemassa tulevan kauden ostomääriä, ja aloitamme pian neuvottelut viljelijöiden kanssa, jotta he voivat ajoissa tehdä viljelyään koskevia päätöksiä. Mitään dramaattisia muutoksia ei ole tulossa. Sopimukset tehdään Pakkasmarjapäivillä 3. toukokuuta, Kastarinen kertoo.

Pakastaminen ei aina järkevää

Viimeistään nyt on hyvä hetki pohtia vielä kerran, miten paljon viljellä mansikkaa tänä vuonna, jos omat marjat eivät käyneet viime vuonna kaupaksi, ja pakastettuakin marjaa on myymättä edellisvuodelta.

Marjanviljelijä ja puutarhakonsultti Arja Raatikainen Annin Marjatarhalta muistaa, miten pakastamojen edustajat kävivät marjanviljelijöiden tilaisuuksissa lupaamassa pakastaa mansikoita niin paljon kun niitä olisi tarjolla.

Suunniteltu pakastaminen, jossa marjasta saadaan kannattava hinta, on järkevää. Mutta myymättä jääneiden, tuoremyyntiin tarkoitettujen mansikoiden pakastaminen saattaa olla huonoa bisnestä, jos niistä saatava korvaus ei kata kustannuksia.

– Nyt viimeistään kannattaa laskea, miten paljon mansikkakilosta on tänä vuonna saatava rahaa, jotta työ kannattaa tehdä. Lähes kaikki tuotannontekijät ovat kallistuneet viime vuodesta, joten vanhalla laskelmalla ei kannata lähteä liikkeelle, Raatikainen muistuttaa.

Raatikainen vinkkaa laskutyön tueksi käymään puutarhaekonomia.fi-sivustolla, josta löytyy valmiita laskentapohjia marjatilan kannattavuuslaskelman tekemiseen.

– Tänä vuonna en viljelisi yhtään enempää kuin mitä tietää omien markkinoiden vetävän, Raatikainen tiivistää.

Jatkuvaa trimmausta tehtävä

Tarkkuuteen kehottaa myös Mattilan Marjatila Oy:n Tarja Matomäki, joka on myös Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja.

– Meidän tilalla on ollut periaatteena, että viljellään vain sen verran, mihin meillä on ostajat.  Pienensimme mansikan peltoalaa kahdeksan hehtaaria, kun laskimme että se on nyt tehtävä. Mutta kyllä jännittää kaikkien puolesta, miten tänä vuonna käy, jos mansikkaa on markkinoilla liikaa ja kuluttajat ostavat aiempaa vähemmän, Matomäki sanoo.

Mattilan Marjatilalla on pyritty laittamaan mansikan tuotanto mahdollisimman timmiin kuntoon jo aiemmin.

– Mietimme, onko meillä sellaista työtä, mitä voidaan jättää tekemättä mansikoiden laadun kärsimättä. Hoksasimme esimerkiksi siirtää harsot pellon laitaan sen sijaan, että olisimme vieneet ne varastoon. Mitään vahinkoa tapahtunut, vaan säästettiin monta tuntia työaikaa, Matomäki kertoo pienestä oivalluksesta.

Ei kaikkia marjoja samaan koriin

Liiton puheenjohtajana Matomäki kehottaa hajauttamaan asiakasriskiä rakentamalla useita myyntikanavia yhden sijaan. Näin erityisesti siksi, että marjojen ostajissa on nähty viime vuosina ollut toimijoita, jotka ovat jättäneet marjat maksamatta.

– Kun uusia ostajasuhteita luodaan, kannattaa tehdä ostajan taustojen tarkistaminen yritysrekisteritiedoista, velkomustuomioasiakirjoista ja protestilistoilta. Maksuaikoja lyhentämällä riski myös pienenee. Ja ostajaltahan voi myös pyytää pankkitakuuta, se kuuluu ihan normaaleihin riskinhallinnan keinoihin, Matomäki sanoo.

Vastuullisuus entistä tärkeämpää

Pakkasmarjan Kastarinen tuo esille tärkeän­ marjanviljelyä koskevan muutostekijän.

– Marjanviljely ja luonnonmarjojen poiminta ovat saaneet ikävää julkisuutta viime vuosina joidenkin yrittäjien toiminnan vuoksi. Marjanviljelijöille yleisesti haluaisin sanoa, että tulemme jatkossa kiinnittämään paljon huomiota marjanviljelyn vastuullisuuteen.

– Vastuullisuus tulee vaikuttamaan nykyistä enemmän kuluttajien ja kaupan ostopäätöksiin. Vastuullisuutta ei tule ajatella ikävänä asiana, vaan se on yhteinen agendamme, joka voi olla kilpailuetu, Kastarinen muistuttaa.

Mansikkaa ostetaan, määrä arvoitus

Annin Marjatilan pakastemansikkaa kauppoihin viikoittain toimittava Arja Raatikainen ei suhtaudu synkästi tulevaan kauteen.

– Kävin hiljattain kaupan järjestämässä lähiruokatapahtumassa. Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan marketkaupan vastaava kaupallinen johtaja Jari Palo sanoi, että kyllähän me nyt mansikoita ostetaan. Siihen luotan, että suomalaisten kesään kuuluvat mansikat ja jäätelö, olivatpa ajat minkälaiset vain.

Kuinka monta kertaa kesässä punaisia herkkuja nautitaan per kotitalous, se jää nähtäväksi.