Tämä jäi mieleen
Puutarha&kauppa-lehteä tekevät kertovat, mitkä asiat tänä vuonna sykähdyttivät.

Pienet kukat, iso ilo
Kulunutta vuotta muistellessani tulin siihen tulokseen, että olen kokenut sykähdyttäviä hetkiä usein ja näillä hetkillä on yhteinen nimittäjä.
Järjestän erilaisia tapahtumia työssä ja vapaa-ajalla ystäville, työkavereille, kasvihuoneyrittäjille ja muille puutarha-alan ihmisille. Kokouksia, yritysvierailuja, teatterireissuja, matkoja, virallisia ja epävirallisia, muutamalle tutulle tai tuhansille tuntemattomille.
Palkitsevin hetki on se kun ”ovet avataan” ja näen ihmisten kohtaavan, keskustelevan sekä viihtyvän käsillä olevan aiheen ja toistensa seurassa. Silloin tunnen sykähdyksen.
Tänä vuonna järjestin huhtikuun lopussa Orvokkipäivän paikallistapahtuman tyttäreni päiväkodissa 4–5-vuotiaille helsinkiläislapsille. Istutin yhdessä lasten kanssa kolmisenkymmentä orvokintainta puolikkaaseen lavakaulukseen. Lasten vilpitön ilo pienten kukkien kanssa touhuamisesta oli ehdottomasti tämän vuoden liikuttavin kohtaaminen.
Niina Kangas

Viinirypäleiden viemää
Innostavinta oli käynti Ville Salmin viinirypäletarhalla. Hullaannuin rypäleisiin totaalisesti, en tiennyt lajikekirjon olevan niin valtava. Makujen moninaisuus neutraalista nokkoseen ja aromikkaasta hattaraan, rypäleiden kokovaihtelu luumusta minipalleroon, värikirjo sinililasta toffeenruskeaan ja muotojen rikkaus pitkulasta palloon sekä suutuntuma pehmeästä rapeaan saa minut unelmoimaan kotimaisista rypäleistä päivittäin.
Milla Tolonen

Vaaleanpunaisia hetkiä
Tämän vuoden kohokohta koitti jo huhtikuun alussa, kun pääsin omin silmin todistamaan Japanissa kirsikkapuiden kukintaa eli hanamia. Sesonki oli lyhyt, mutta kansanjuhla maineensa veroinen. Markkinointimahdollisuuksista otettiin kaikki irti, ja hanamin tuotteistaminen näkyi todella laajasti leivoksista kosmetiikkaan ja piknik-tarvikkeista asusteisiin. Hienointa oli kuitenkin nähdä, kuinka Tokion kokoisessa kaupungissa kaikki kiireiset ihmiset pysähtyivät hetkeksi kukkien äärelle.
Johanna Reinikainen

Marokon kasvihuoneviljely
Kauppapuutarhaliitto järjesti marraskuussa opintomatkan eksoottiseen Marokkoon, jossa päästiin tutustumaan paikalliseen kasvihuoneviljelyyn. Kahden päivän aikana tarjonta oli runsas ja vastaanotto lämmin. Paikalliset viljelijät kertoivat avoimesti omasta tuotannostaan.
Suomalaiselle hevitiskille päätyneen marokkolaisen tuotteen lähtökohdat ovat täysin erilaiset kuin kotimaisessa kasvihuoneessa tuotetun vihanneksen. Molemmat viljelijät ovat kuitenkin yhtä lailla ylpeitä omista tuotteistaan ja omasta työstään.
Hintakilpailussa suomalainen tuotanto ei luonnollisesti pärjää Marokolle, mutta toisaalta kotimaisesta tohtiikin maksaa enemmän. Erityisesti vastuullinen vedenkäyttö ja tuotteiden puhtaus nousevat arvoon mittaamattomaan. Marokossa kuivuus on iso haaste nyt ja tulevaisuudessa. Hiekka-aavikolle perustetuissa kasvihuoneissa vierailu korosti tätä mielikuvaa.
Lassi Remes

Sohlmanin tulppaanit
Pääsin tänä vuonna muutamankin kerran vierailemaan Sohlmanin Kauppapuutarhalla, jonka myymälä itsessään on pieni elämys. Runsaan tyylikkäästi sisustettu myymälä tuo esiin inspiroivalla tavalla aina käynnissä olevan sesongin.
Parhaiten on jäänyt mieleen pääsiäisen alla Sohlmanilta hankkimani tulppaanit, joiden eri maljakkovaiheita seuratessa sain viettää pääsiäistä. Pulleista vaaleanpunaisista kukista kasvoi valtavia räjähdyksiä. Täydellinen esteettinen elämys.
Käynniltä ovat jääneet vahvasti mieleeni puutarhuri Aki Sohlmanin sanat: ”Sivistynyt ihminen käyttää kukkia”. Tämä sanonta on jäänyt omaankin sanavarastooni, ja muistutan sillä tuttujani aina sopivassa tilanteessa.
Minna Rantala

Karjalan koivikot
Puutarhatoimittajalle juttumatka toukokuussa on aina elämys. Tänä vuonna sain tehdä sellaisen Etelä- ja Pohjois-Karjalaan, joka ei ole tuttua seutua – kaikki sukujuureni ovat läntisessä Suomessa, jossa vietän myös vapaa-aikaani.
Käyntikohteet olivat mahtavia ja tarjonta huipussaan. Ammattilaiset olivat kovassa kevätvireessä. Mutta vielä enemmän puhutteli maisema. Hiljaisella tiellä aivan itärajan pinnassa oli levoton olo. Aika kului kuin taaksepäin, kun hiirenkorvat pienenivät pohjoiseen päin ajaessa. Oli satumaisen kaunista.
Jossain Joensuun tienoilla silmäkulma kostui, kun laulun pohjaton kaiho valtasi mielen: ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, jo Karjalan koivikot tuuhettuu.”
Marianna Soini

Kiehtovat ristiriidat
Useinhan sykähdys on jotain pakahduttavan kaunista. Tällä ajatuksella olisin valinnut tänä vuonna tutkalleni tulleet kotimaiset persikat ja muun muassa niiden maistelun toimituksessa.
Mieltä ovat silti tätäkin enemmän kutkutelleet meille monelle ristiriitaisia tunteita herättävät aiheet: kukkahävikki, marketkukat, vastuullisuus ja silkkikukat. Aiheet limittyvät toisiinsa, ja näistä on jyrkkiä ja vastakkaisia mielipiteitä. Kuka saa tehdä mitäkin, miksi näistä ”jauhetaan”, onko jokin näkökulma enemmän oikein kuin toinen? Pieni härkkiminen tekee ihan hyvää, ja mahdollisiin epämukavuuden tunteisiin ja muutokseen on kiinnostava pysähtyä: miksi jokin asia nostaa päätään ja mistä se kertoo?
Anu Pirhonen

Ensikertalainen Pohjanmaalla
Kävin toimittajan roolissa kiertämässä parilla marjatilalla Pohjanmaalla. Samalla matka oli ensimmäinen kertani koko Pohjanmaalla. Päivä avarsi minulle puutarha-alan monipuolisuutta.
Tilalta toiselle siirtyessä vastassa oli innostuneita yrittäjiä ja halua jakaa omaa asiantuntemustaan. Päivän jälkeen olo oli kiitollinen. Tällaiset kohtaamiset muistuttavat siitä, kuinka osaava puutarha-ala on ja miten paljon voi oppia, kun pääsee seuraamaan työtä paikan päälle.
Veera Virtanen

Puutarhaelämyksiä läpi vuoden
Vuosi on jälleen ollut täynnä elähdyttäviä puutarhaelämyksiä. Ne alkoivat jo tammikuussa synttäreillä Kööpenhaminassa ja Järvenpään Kukkatalossa juhlissa ja jatkuivat huhtikuussa Tarton kasvitieteellisessä sekä toukokuun mahtavissa taimitapahtumissa Annalassa ja Marketanpuistossa. Heinäkuussa oli tunnelmallinen Pähkinäseuran retki ja tutustuminen Niittysiemenen viljelyksiin. Syyskuussa jättikasviskisat menivät hienosti.
Jopa yksittäiset kasvit antoivat elämyksiä, kuten viisi kuukautta kukkinut huone-esikko ja mahtava laavakäenkaali sekä valtaisa persikkasato.
Mutta ihaninta oli kuitenkin heinäkuinen 30-vuotishääpäiväretki rakkaan miehen kanssa Pohjanmaalle ja Hämeeseen: kaksi intohimoista taimistoa, Pietarsaaren monilajiset puistot ja ennen kaikkea Aspegrenin historiallisen puutarhan tunnelma ja energia, jonka aisti sitä hoitavista ihmisistä.
Elina Vuori

