Auringosta makua mansikoihin tänä vuonna

Mansikat ja mansikkakakku maistuvat kesällä parhaalta

Teksti: Milla Tolonen Kuva: Elina Vuori

Suomalaiset makeat mansikat saivat kehuja ja julkisuutta sosiaalisessa mediassa kansainväliseltä lehdistöltä, jonka edustajia oli tullut seuraamaan presidenttien Trump ja Putin tapaamista Helsingissä 16. heinäkuuta. Aurinkoinen kesä onkin kasvattanut makeat mansikat, mutta niukka sadanta on pitänyt marjakoon pienennä. Toisaalta kuivuuden vuoksi marjalaatu on hyvä, sillä kosteudessa viihtyvästä harmahomeesta ei ole nyt riesaa.

Suomi on pitkä maa ja se tuntuu mansikkasadon kypsymisessä. Pääsatokausi on Etelä-Suomessa päättymässä ja Pohjoisessa parhaillaan käynnissä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo mansikkasadon jäävän tavanomaiseen noin 13 miljoonan kiloon, mutta tarkempi satoarvio annetaan myöhemmin pääsatokauden loputtua.

– Kuivuus ja helle pienentävät satoa tänä vuonna, nyt ei saada määrällisesti huippusatoa. Puuttuvaa sadantaa voi tietysti korvata kastelulla, mutta lämmin sää kypsyttää marjan niin nopeasti, että marjakoko jää kastelusta huolimatta pieneksi, Ilomäki selittää.

Kuivuudesta ja aurinkoisesta säästä on myös hyötyä

– Aurinkoa ja vaihtelevia yölämpötiloja on kesällä riittänyt niin, että mansikan laatu on erinomainen. Marjat ovat todella makeita eikä harmaahome ja tuholaiset ole kiusanneet, Noora Räsänen Kolarinpellon marjatilalta Leppävirralta kertoo.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin yhdistyksen Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Räsänen arvioi, että Pohjois-Savon alueella on odotettavissa korkeintaan kolmanneksen normaalia pienempi sato kuivuuden pienentäessä marjakokoa. Toisaalta marjan laatu on hyvä, eikä marjaa mene hukkaan, kunhan kerääminen tapahtuu kypsymisen tahtiin.

Hämeen piirin puheenjohtaja Vesa Tuloisela Tuloiselan marjatilalta Hämeenkoskelta kertoo, että mansikkasato kypsyi tänä vuonna normaalia aikaisemmin.

– Viime viikolla saatiin tämän vuoden suurimmat poimintamäärät, tällä viikolla määrät ovat pienentyneet ja ensi viikolla homma on meidän osaltamme jo ohitse.

Tuloiselan Marjatilalla istutettiin keväällä uusia taimia, mutta nyt näyttää siltä, että kuivuuden vuoksi ne eivät jaksa tuottaa satoa.

– Olen huomannut, että jos kasvi stressaantuu kuivuuden vuoksi, se ei jaksa kypsyttää viimeisiä raakileita valmiiksi lainkaan, Vesa Tuloisela kertoo.

Riskien hajauttamista lajikkeilla

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Ismo Ruutiainen Kiteeltä tuottaa mansikkaa toukokuusta syyskuuhun. Kausi alkaa tunnelimansikalla. Sitä seuraavat harson alta poimittavat mansikat, avomaan varhaislajikkeet ja kesälajikkeet, keväällä istutetuttujen taimien lajikkeet, avomaan myöhäislajikkeet ja lopulta syyskuussa kypsyvät tunnelimansikat.

– Meillä on parisenkymmentä lajiketta, mikä hajauttaa viljelyn riskejä. Jos joku lajike epäonnistuu sääolosuhteiden vuoksi, niin joku aina tuottaa hyvin. Asiakkaat myös pitävät valinnan mahdollisuudesta, kun he pääsevät maistelemaan eri lajikkeiden eroja, Ruutiainen kertoo.

Kiteellä kausi on ollut aikaisessa. Viime vuonna ensimmäiset viiden kilon laatikot poimittiin 17. heinäkuuta, tänä vuonna pääsato Ruutiaisen marjatilalla oli heinäkuun 18. päivänä jo ohitse.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, ettei sadon määrä Pohjois-Karjalassa ole erityisen suuri. Useimmilla tiloilla se on keskinkertainen. Ilmeisesti myös viime vuoden kylmä kesä vaikutti kukka-aiheiden kehittymiseen. Lisäksi viime kesän märkyyden ja roudattoman talven jälkeen juuristotaudit ovat päässeet pahasti jylläämään mansikkakasvustoissa.

Markkinatilanne ehti nopean pääsatokauden aikana muodostua Ruutiaisen mukaan mielenkiintoiseksi. Juhannuksen alla iltapäivälehdissä peloteltiin mansikan loppuvan tänä vuonna aikaisin, vaikka sato ei ollut kunnolla edes alkanut eteläisintä Suomea lukuunottamatta.

– Juhannuksen jälkeen meillä alkoi puhelin soida ja vakuuttelimme, että täällä Kiteellä mansikka kypsyy Etelä-Suomea myöhemmin. Mutta kaiken kaikkiaan kysyntä ja hinta on ollut tänä vuonna hyvä, Ruutiainen sanoo.

 Viljelijöiden suosikkimansikkalajikkeet

Noora Räsänen pitää yhtä paljon Polka ja Malwina -lajikkeista

Vesa Tuloiselan suosikki on ’Polka’

Ismo Ruutiainen pitää Frida-laikkeesta, ”sillä se ei ole liian makea”