Korsnäsin rannikkopaikkakunnalla toimii yksi alueen pitkäikäisimmistä kasvihuoneyrityksistä. Perinteitä ja nykyaikaista tuotantoa yhdistävä Korsnäsin Kauppapuutarha Oy on sopeutunut ajan muutoksiin laajentamalla viljelyä ja pitämällä laadusta huolta.
Teksti: Ville Toivonen Kuvat: Minna Rantala
Neljäkymmentä kilometriä linnuntietä Vaasasta etelään, rannikkoviivan kupeessa sijaitsee pieni, alle 2 000 asukkaan Korsnäsin kunta. Pienen paikkakunnan historiaan mahtuu merkittävää kasvihuonetoimintaa, josta jäljellä ei ole enää montakaan kasvihuonetoimijaa. Yksi näistä on Korsnäsin Kauppapuutarha Oy.
Vuonna 1955 perustetun puutarhan ensimmäiset kasvihuoneet nousivat pystyyn samana vuonna naapuripaikkakunnalle, siis yli seitsemänkymmentä vuotta sitten. Sittemmin yrityksen toiminta ja kasvihuoneet ovat siirtyneet nykyiselle paikalleen Korsnäsiin. Yrityksen vetovastuussa on toinen sukupolvi: ohjaksissa ovat Lis-Britt Södergran ja hänen veljensä Lars-Erik Nylund.
Kukkien rinnalle vihanneksia
Alun perin kukkiin keskittynyt tuotevalikoima on viime vuosina laajentunut myös vihannestaimiin ja kirsikkatomaateihin. Tämä on lisännyt tehokkuutta, koska tomaatin ja muiden vihannesten taimet täyttävät suurimman osan pinta-alasta talviaikaan, marraskuusta maaliskuuhun. Vihannesten ansiosta huoneita ei tarvitse pitää tyhjillään.
– Vaikka osa pinta-alasta on nyt vihanneksilla, ei kukkamäärä ole pienentynyt. Kaikkia huoneita on vain jouduttu tiivistämään, Södergran kertoo.
Myös kukkavalikoimassa on luonnostaan pientä vaihtelua: tänä vuonna muun muassa ahkeraliisaa ja pientä samettikukkaa on lisätty, samoin lobeliaa ja kesäbegoniaa.
Päätuoteryhmänä ovat kuitenkin edelleen kukat ja vihannestaimet. Eri kukkia viljelläänkin noin kolmeakymmentä eri lajia, minkä lisäksi kirjoa lisäävät niiden eri värivaihtoehdot.
Vihannestaimia myydään kotimaahan, mutta myös Ruotsiin, jonne ei rannikolta pitkä matka olekaan. Kukat saavat nykyään jäädä Suomeen, vaikka aiemmin kukkia vietiin myös Ruotsiin.
Uusimpana toimintana on tänä vuonna aloitettu kirsikkatomaatin viljely, taimituotannon lisäksi. Vihannesten tultua mukaan tuotantoon tuli yrityksen hankkia GlobalG.A.P.-sertifiointi, joka mahdollistaa tuotteiden myynnin kaupoille ja tukkuun.
Omaa ja ostettua kuljetusta
Vuosikymmenet ovat opettaneet paljon, ja asiakkaat ovat oppineet luottamaan yritykseen ammattitaitoon. Heikkolaatuista tavaraa ei puutarhalta lähetetä.
Yksi herkimmistä vaiheista on kuljetus, etenkin joillakin kasveilla. Monet kukat kestävät hyvin, mutta esimerkiksi vihannestaimet kuljetetaan itse niiden herkkyyden vuoksi.
Kotimaassa kukkia kuljetetaan kahdella omalla rekalla, mutta suurimpia tilauksia varten hyödynnetään kuljetuspalvelua. Tämä on todettu toimivaksi ratkaisuksi.
Lähes kaikki tuotteet suuntaavat suurtukkuun, jolloin lähetyskoot voivat joskus olla liian suuria omalle kuljetuskapasiteetille. Omana kuljetuksena tuotteita viedään lähiseudulla muutamaan myymälään erillisinä erinä.
Omat kädet mullassa
Kahden hehtaarin kasvihuonealalta valmistuu tavaraa paljon. Valikoimaan kuuluvat muun muassa ahkeraliisat, petuniat, pikkupetuniat, pikkusamettikukat ja orvokit. Valtaosa tuotteista on kahdeksansenttisissä ruukuissa, mutta valikoimassa on myös tätä isompaa ruukkukokoa sekä amppeleita.
Tarhalla paakkutaimet siirtyvät isompaan ruukkukokoon kasvatettavaksi istutuskoneen avulla kovaa tahtia: paakkukennosta siirtyy työpäivän aikana 100 000 tainta kasvatukseen. Kaikille kasveille koneellinen siirto ei kuitenkaan sovi, ja työtä tehdään paljon myös käsin. Kevään työruuhkaa vähennetäänkin täyttämällä kasvatusruukkuja valmiiksi jo syksyllä.
Sesongin aikana tarhalla häärii 15–18 työntekijää, eivätkä yrittäjät ole itsekään täysin toimiston puolelle siirtyneet.
– Haluan pitää kädet mullassa ja olla mukana esimerkiksi lähetyslastauksessa. Tällöin itse näen ja tiedän, mitä meiltä lähtee toimitukseen, Södergran kertoo.
Myös kastelurampin edetessä kasvustossa eteenpäin on hyvää aikaa tarkastaa kasvien tilanne ja kunto, jolloin yrittäjät itse varmistuvat laadusta ja siitä että kaikki on kunnossa.
Seuraava sukupolvi mukana
Syksyisin pääsesongin ulkopuolella työntekijöitä on 5–10 henkilöä. Myös molempien yrittäjäsisarusten pojat ovat päässeet mukaan perheyritykseen toimintaan. Södergran kertoo hänen poikansa olevan mukana muun muassa kuljetusajossa. Nylundin poika hoitaa kasvinsuojelun asioita ja tomaatinviljelyn.
Tyttäret puolestaan ovat pääasiassa omilla aloillaan.
– Tarvittaessa heitäkin voidaan pyytää apuun, Nylund sanoo.
Investointeja harkitusti
Alan tulevaisuus pohdituttaa, eikä yrityksen toimintaa ole vielä virallisesti siirretty seuraavalle polvelle. Epävarmuus esimerkiksi sähkön hintojen ja tuotantopanosten suhteen arveluttaa. Tekemistä ja päivitettävää riittäisi. Osa huoneista ja niiden tekniikasta on jo iäkästä, mutta investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.
– Ledejä saisi olla nykyistä enemmän, mutta silloin pitäisi investoida muuhunkin infraan, Nylund avaa pohdintojaan.
Aiempaa suurempi siirtyminen LED-valotukseen vaatisi investointeja esimerkiksi lämpölaitoksen ja lämpöputkiston osalta. Nykyisellään lämmitysjärjestelmä nojaa polttoturpeeseen. Sähkö tulee sekasopimuksella sekä kiinteä- että spottihintaisena.
Aamun tunnit ovat yrittäjien mukaan parasta pohdinta-aikaa. Silloin voi miettiä tulevia suunnitelmia omassa rauhassa, ennen muiden työntekijöiden saapumista.
Arjen vastapainoksi yrittäjät suuntaavat pois puutarhan välittömästä läheisyydestä. Merellä veneillessä yrittäjän roolin voi jättää hetkeksi taakseen.
– Vapaa aikaa on meri ja kesämökki, Lis-Britt Södergran sanoittaa.
