Annikki ja Pekka Ollilalle on kertynyt pensasmustikan viljelystä vankka kokemus kahden vuosikymmenen aikana.
Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander
Pensasmustikan sadonkorjuu Ollilan Marjatilalla oli elokuun puolivälissä keskivaiheilla. Aamun pilvisyys oli vaihtunut auringon pilkahduksiin, ja poimijoiden vakat täyttyivät nopeasti North Country- ja North Blue- lajikkeiden marjoista.
– Poiminta alkoi tänä kesänä heinäkuun lopussa, ja viimeisiä marjoja poimittiin syyskuun alkupuolella. Vuosi sitten kaikki pensasmustikat eivät ehtineet kypsyä, kun tulivat pakkaset, kertoo Pekka Ollila.
Kahden vuosikymmenen viljelmä
Poimittavana olevan lohkon pensaat istutettiin 2000-luvun alussa, kun pensasmustikkabuumi oli aluillaan
– Silloinhan viljelmiä perustettiin paljon, mutta alun innostuksen jälkeen tuli hiljaisempia vuosia, Ollila muistelee.
Hänen mukaansa heidän tilallaan pensasmustikkaa alettiin viljellä, koska haluttiin tuottaa muitakin erikoismarjoja kuin erivärisiä vadelmia.
Pensasmustikkaviljelmä perustettiin sen ajan tiedon mukaan. Alkuvuosina ei edes tiedetty, miten pensasmustikkaa olisi pitänyt hoitaa, jotta kasvustot olisivat tuottaneet hyvin.
– Nykyään leikkaamme pensasmustikan keväällä niin, että joka toinen vuosi toinen puoli ja seuraavana sitten toinen.
Perustamiskustannukset ovat kalliit. Vuosittain työtä vaatii eniten leikkaus: vanhat, maata vasten olevat sekä käytävälle tulevat oksat poistetaan.
– Emme tienneet, että pensasmustikka kasvaa niin isoksi, Ollila sanoo.
Olena Lebediukin poimimat pensasmustikat päätyvät sekä tuoremarkkinoille että jalosteisiin.
Satovaihtelut suuria
Pensasmustikan satomäärät ovat vaihdelleet vuosittain paljon. Usein myös ulkomainen edullinen pensasmustikka on sotkenut markkinoita ja painanut hintaa alas, mutta tänä vuonna tällaista ei koettu.
– North Country -lajikkeen marjat ovat North Blueta pienempiä ja ne on yleensä käytetty vain jalosteisiin. Nyt niitäkin on myyty tuoremarkkinoille, Annikki Ollila kertoo.
Silloin kun tuoreesta pensasmustikasta ei ole saatu kannattavaa hintaa, markkinointia on helpottanut se, että pensasmustikkaa on käytetty jatkojalostuksessa. Marjoja on jalostettu Ollilan Marjatilalla reilun kahden vuosikymmen ajan.
Hillot haluttuja
– Aloimme valmistaa hilloja jo muutamia vuosia aiemmin kuin pensasmustikat istutettiin. Vuoteen 2004 teimme myös jukurtteja yhteistyössä Ilolan tilan kanssa. Niiden valmistus loppui, kun maidontuotanto Ilolassa lopetetiin, Annikki Ollila mainitsee.
Marmeladejakin Ollila valmisti, mutta suuritöisinä ja hinnaltaan kalliina ne jäivät pois.
Hilloihin käytetään kaikkineen vuodessa muutama tuhat kiloa marjoja, ja vuosittain valmistetaan noin 10 000 hillopurkkia. Hilloja on kymmentä erilaista, joista Prinsessa-nimisessä on mukana pensasmustikkaa.
Kaikki hillot ovat säilöntäaineettomia, ja omalla tuotemerkillä valmistetut hillot on myös varustettu Joutsenlippu-merkillä.
– Stockmann Delicatess -hillot valmistetaan viidestä eri marjalajista. Niitä on tehty jo 14 vuotta, Annikki Ollila sanoo.
Muut hillot ovat myynnissä Lahden seudun vähittäiskaupoissa. Tämän vuoden keväällä Kesko otti ne valikoimiinsa, joten niitä pitäisi olla hyvin varustettujen K-kauppojen valikoimissa.
