Haskap hurmaa

Teksti ja kuva: Veera Virtanen

IS-Farmia luotsaa yrittäjäpari Juha-Matti ja Susan Huhtanen. Juha-Matti vastaa viljelystä ja käytännön työstä, kun taas Susan vastaa hallinnollisesta puolesta. Kyseessä on perheyritys, jossa mukana on myös sukulaisia osakkeenomistajina.

Marjanviljelijäksi sattumalta

Huhtaset ostivat nykyisen tilansa 2019. Ajatus marjatilan perustamisesta syntyi yllättäen.

– Aloitimme kokeilemalla tyrnin viljelyä, ja sen jälkeen kuulimme haskapin viljelystä. Saimme paljon hyviä vinkkejä haskapin viljelyyn Savonlinnan taimistosta, josta myös hankimme taimet. Emme olleet aiemmin viljelleet marjoja, eikä meillä ollut taustaa alalta. Halusimme kokeilla jotain uutta ja kiinnostavaa, Susan kertoo.

Vaikka marjanviljely oli uutta, Juha-Matilla on maatilatausta. Hänen perheellään on ollut lypsykarjatila, joten maatalouden arki ei ole uutta.

Ensimmäiset tyrnit istutettiin 2019, mutta haasteita tuli vastaan. Pelto osoittautui tyrnille liian ravinteikkaaksi, ja vain osa pensaista jäi eloon. Tyrnejä ei ole tämän jälkeen lisätty.

Käännekohta oli 2022, kun he istuttivat ensimmäiset haskapin taimet. Tästä vuotta myöhemmin he laajensivat hehtaarilla ja jatkoivat istuttamista myös viime vuonna. Nyt pensaiden määrä on jo yli 7 000 ja lajikkeita on seitsemän.

– Olemme tehneet kaiken alusta asti itse. Ensimmäiset pensaat istutettiin omin käsin, viimeisimmät talkoovoimin. Haskap tuntuu sopivalta meille. Se on terveellinen, satoisa ja pohjoisiin oloihin sopeutunut kasvi, vaikka viljely ei ole vielä kovin tunnettua, kertoo Susan.

Pieni tehokas tiimi

IS-Farmi työllistää Juha-Matin ja Susanin lisäksi kaksi henkilöä. Alkuvuodesta saatiin osa-aikainen maataloustyöntekijä ja yksi kesätyöntekijä, jotka hoitavat lähinnä marjapensaiden kitkentää ja rivivälien hoitoa. Marjat poimitaan itsepoiminnan ohessa vielä käsin oman porukan voimin.

– Emme ole vielä tarvinneet enempää työvoimaa poimintaan, mutta ensi vuonna se voi jo tulla ajankohtaiseksi, arvioi Juha-Matti.

Luomuun siirtymässä

Tila on parhaillaan siirtymävaiheessa luomutuotantoon. Luomuun on kolmen vuoden siirtymävaihe, sillä luomutaimia ei ole Suomessa saatavilla. Ensimmäinen lohko on saanut luomusertifioinnin tänä syksynä.

Juha-Matin mukaan luomussa korostuu työn määrä erityisesti kitkennässä. Luomu tuo myös arvoa tuotteille ja vastaa heidän omia periaatteitaan.

 – Haluamme tuottaa marjoja ilman torjunta-aineita. Meille on tärkeää pitää tuotanto puhtaana ja läpinäkyvänä, kertoo Susan.

Tilan marjat kasvavat hietamoreenipellolla. Viljelyssä hyödynnetään tihkukastelujärjestelmää, jonka vesi tulee sadevedestä ja porakaivosta. Pellot lannoitetaan Yarasunan Bioplus -lannoitteilla.

Itsepoiminta vetää väkeä

Tänä kesänä IS-Farmi lanseerasi laajemmin itsepoiminnan ja vastaanotto on ollut innostunut.

– Viime vuonna marjoja tuli pienimuotoisesti, mutta tänä vuonna marjoja tuli enemmän ja olemme myös hiukan panostaneet markkinointiin, tiivistää Juha-Matti.

Marjoja myydään itsepoimijoille litrahinnalla, ja asiakas saa halutessaan ostaa mukaan oman poimintasangon. Lisäksi tilalta voi ostaa valmiiksi poimittuja marjoja sadan gramman rasioissa sekä kilon laatikoissa.

Tavoitteena kasvu ja jatkojalostus

IS-Farmi ei aio jäädä nykyiseen mittakaavaan. Tilalla on vielä kolme hehtaaria viljelemätöntä peltoa, jota aiotaan ottaa käyttöön asteittain. Keväällä 2026 ajatuksissa on istuttaa uusi hehtaari haskapia.

– Haluamme kasvaa rauhassa, mutta määrätietoisesti. Tulevaisuudensuunnitelmissa on mahdollisesti taimituotantoa, erilaisia jalostettuja tuotteita, kuten hilloja ja smoothieita. Haskap-jäätelöä on jo testattu perhepiirissä, kertoo Susan.

Vaikka haskapin viljely on vienyt paljon aikaa ja vaatinut investointeja, yrittäjäpari on luottavaisin mielin. Markkinointia tehdään muun muassa paikallisilla ilmoituksilla ja sosiaalisessa mediassa. Tilalla ollaan aloittamassa myös uuden marjapakkaamon rakentamista.