Teksti ja kuvat: Veera Virtanen
Kullas Gårdilla tehtiin sukupolvenvaihdos 2015 ja Anders Abrahamsson sai vetovastuun. Samalla tilan tuotantoon tulivat viljojen rinnalle avomaanvihannekset. Päätös syntyi melkein sattumalta.
Abrahamsson työskenteli neuvojana ja kävi keskustelua toisen viljelijän kanssa, joka totesi, ettei erikoisviljely kannata. Abrahamssonin vastaus oli napakka: Minäpä näytän. Abrahamsson toimii viljelyn ohessa myös yksityisenä neuvojana muille maatiloille.
Siitä lähti liikkeelle matka, joka on kymmenessä vuodessa muuttanut Kullas Gårdin tuotannon suunnan.
Monipuolinen valikoima
Aluksi vihanneksia viljeltiin vain puolen hehtaarin alalla, mutta nyt pinta-ala on kasvanut 25 hehtaariin. Vihannestuotantoon on investoitu jo miljoona euroa, ja oppirahaa on myös saatu maksaa useamman sataa tuhatta euroa matkan varrella.
Valikoima on monipuolinen: kukka- ja parsakaalia, jää-, jäävuori- ja friseesalaattia, varhaiskaalia, hokkaido-, spagetti-, säilöntä- ja myskikurpitsaa, kesäkurpitsaa sekä vesimelonia.
Yhteensä Kullas Gårdilla on 150 hehtaaria peltoa, joista sata on viljalla, kaksikymmentä sokerijuurikkaalla ja loput vihanneksilla.
– Olen aina ajatellut, että kannattaa kokeilla uusia juttuja, eikä nojata vain yhteen kasviin. Kokeilut pitävät mielen virkeänä ja luovat mahdollisuuksia, kertoo Abrahamsson.
Vuoristorataa kasvukaudesta toiseen
Tämän vuoden kasvukausi osoitti, kuinka vaihtelevaa viljelijän arki voi olla. Kevät alkoi lupaavasti ja istutukset päästiin aloittamaan ajoissa. Pian kuitenkin satoi kuukaudessa sata millimetriä vettä. Kemiön suunnalla tämmöinen määrä vettä on harvinaista. Kylän vanhin isäntä muisteli, että viimeksi 1957 olisi ollut samankaltainen kesä.
Kun sateet vihdoin hellittivät, helle iski ja vihannekset valmistuivat yhtä aikaa. Tilalla pari kolme hehtaaria kukkakaalia ja parsaa ehti karata, ja markkinahinnat romahtivat.
– Piti pitää kuukauden tauko istutuksista sateiden vuoksi, ja sen jälkeen kaikki kypsyi kerralla. Tämä kausi oli taas omalla tavallaan haastava, yrittäjä kertoo.
Lisää kasveja viljelykiertoon
Viljelykierto on tilalla tarkkaan mietitty viljojen ja vihannesten suhteen. Ensin kierrossa ovat kaalit, sitten vuorossa ovat salaatit ja kurpitsat, niiden jälkeen viljat ja juurikkaat, ja lopuksi taas viljat ennen uutta kierrosta. Jatkossa viljelykiertoon otetaan myös mukaan korianteria, kuminaa ja hernettä vierailemaan.
Tilalla on käytössä tihkukastelu, mutta hieman eri tavalla kuin normaalisti. Seitsemällä hehtaarilla on kastelu omalla paineella, kun lähellä on järvi, joka on 30 metriä korkeammalla kuin pellot. Lopuille vihanneksille kastelu hoidetaan perinteisesti pumppujen avulla.
Ihmiset ja yhteistyö tilan voimavarana
Viljely ei onnistuisi ilman osaavia tekijöitä. Kullas Gårdilla työskentelee sesonkiaikana noin kymmenen ukrainalaista, joista suurin osa palaa vuodesta toiseen.
– En halua, että työntekijät asuvat tilalla. Jos elämä pyörii vain työn ympärillä, se ei ole reilua heille. Heidän on päästävä riittävän kauas tilalta, että he voivat oikeasti tuntea olevansa vapaalla, ajattelee Abrahamsson.
Työntekijöillä on mahdollisuus jatkaa Suomessa myös vihannessesongin ulkopuolella. Yhteistyö Kasnäsin kalatehtaan kanssa tarjoaa työtä ukrainalaisille talven yli.
Vihannesten kanssa on myös yhteistyötä Tuoreverkon kanssa. Kaksi kolmasosaa sadosta kulkee Tuoreverkon kautta, loput myydään tilalta suoraan kaupoille.
Kehitystyö jatkuu mutta ensin juhlitaan
Tulevaisuuden tavoitteina on tehostaa sitä, mitä jo osataan, ja samalla oppia kasvien sielunelämää entistä paremmin. Tilalla kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja – kuten kurpitsojen pesutunneli – työn helpottamiseksi. Aina on mielessä myös tehokkaampia ratkaisuja istutusten jaksottamiseen.
Lähitulevaisuudessa on myös juhlaa, kun Rosendalin kylässä sijaitseva Kullas Gård täyttää 300 vuotta.
– Silloin pidetään kunnon juhlat. Teemakin on jo keksitty – Rosendal Rock, Abrahamsson paljastaa.
