Luomulla satotasojen nosto ja vahva brändi voivat lisätä kysyntää

Luomukirsikkatomaatti voi olla luksustuote vaativan kuluttajan makuun.

 

Teksti: Lassi Remes

Luomutuotteiden kulutus on kaksinkertaistunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Niiden osuus vähittäiskauppojen kokonaismyynnistä oli 2,4 prosenttia vuonna 2018.

Kotimaisella kasvihuonetuotannolla on haasteita vastata luomuvihannesten kysynnän kasvuun. Epävarmuus uusista luomusäädöksistä on riski uusille kasvihuoneinvestoinneille, eikä lisää tuotantopinta-alaa rakenneta nykytilanteessa. Yksi keino lyhyellä aikavälillä olisi nykyisen tuotannon tehostaminen.

Keskeisin luomutuotteiden kysyntää rajoittava tekijä on hinta. Tehokkaampi viljely mahdollistaisi alemman hinnan, joka hyödyttää kuluttajaa ja voisi lisätä kysyntää. Markkinoinnissa ja brändäyksessä on edelleen kehitettävää, jotta luomun korkeam­pi hinta voidaan perustella.

Luomuviljelytutkimusta Lukella

Osana luomuvihannesten ammattimaisen kasvihuonetuotannon ja arvoketjun edistäminen -hanketta Luonnonvarakeskus tutki kasvualustan ja lannoituksen vaikutusta luomukirsikkatomaatin satotasoon.

Kokeissa käytettiin kolmen eri valmistajan luomukasvualustoja, joita lannoitettiin luomuhyväksytyillä lannoitteilla. Vertailu tehtiin yleisesti käytössä olevaan kivennäislannoitettuun Kekkilän viljelylevyyn.

Sadon määrä ja laatu eivät eronneet luomu- ja kivennäislannoituksissa, vaikka laskennallinen ravinteiden määrä oli luomuviljelyssä kivennäislannoitusta alhaisempi. Kokonaissato 27 viljelyviikon aikana oli parhaimmillaan 16,4 kiloa neliöltä. Satomäärä on keskimääräiseen kotimaiseen luomutomaattisatoon suhteutettuna normaali – kuitenkin tavanomaisen viljelyn keskimääräistä 41 kilon neliösatoa huomattavasti alempi. Yksi suurimmista syistä pieneen satoon on alhainen viljelytiheys. Kokeessa viljelytiheys oli 2,3 versoa neliöllä, kun jokaisesta taimesta otettiin kaksi versoa.

Makutestissä luomulannoitetun kirsikkatomaatin maku ­koettiin makeammaksi kuin kivennäislannoitetun. Tämä näkyi mittauksissa kivennäislannoitetun tomaatin suurempana ­happopitoisuutena.

Enemmän satoa viljelytiheyttä nostamalla

Luomukirsikkatomaatin satotason nosto on mahdollista viljelytiheyttä nostamalla. Tehokkaampi tuotanto pienentää usein myös ympäristöjalanjälkeä. Lannoitus ja kastelutekniikka ovat luomuviljelyssä avainasemassa, ja ne tulee suunnitella kasvualustan rakenteen mukaan. Kasvualustan ravinnetilaa on myös seurattava säännöllisesti.

Eri kasvualustojen ominaisuudet voivat vaihdella paljon. Toimittajalta tulisi saada selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Missä vaiheessa, miten ja kuinka paljon lannoitteita annetaan? Lisäksi kastelun määrä ja kastelutippujen paikka vaikuttaa lopputulokseen.

Luomumarkkinointia kannattaa kohdistaa nuoriin

Luomuostoksissa korostuvat ylemmät tuloluokat ja korkea koulutustaso. Naiset ovat edelläkävijöitä luomun ostamisessa. Lapsissa ja nuorissa aikuisissa on eniten potentiaalia, joten markkinointia kannattaa kohdistaa erityisesti nuoriin.

Valtaosa kuluttajista ei ole valmis maksamaan luomutuotteesta korkeampaa hintaa. Kuluttajat pitävät kuitenkin tärkeänä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen korvauksen tuotteestaan. Hinnan halpuuttaminen ei siis ole ratkaisu, vaan alhaisemman hinnan tulisi perustua tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen.

Vahva brändi myy

Markkinoilla on paljon niin kutsuttaja luksustuotteita, joista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Kalliimpi hinta hyväksytään, jos tuotteella on hyvä brändi.

Samanlaista brändäystä voidaan käyttää myös luomuvihanneksiin. Hintaa voidaan perustella tuotteen arvoilla, joita ovat muun muassa kotimaisuus, puhtaus, laatu, hyvä maku, terveellisyys ja ekologisuus. Markkinoinnissa pitää vedota kuluttajan tunteisiin, hyödyntää tarinallisuutta ja tuoda esille etuja verrattuna kilpailijoihin.

Luomun erityisarvo pitäisi pystyä todentamaan kilpailuedun saamiseksi. Tämä voi olla haastavaa, sillä useat luomuun liittyvät arvot ovat ominaisuuksia tai väitteitä, joita on vaikea todentaa. Tärkeintä on, että laatu näkyy ja maistuu. Kuluttaja ei osta uudelleen huonoa tuotetta.

 

Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 24.1.2020

Särkkä ym. 2019. Luomuvihannesten ammattimaisen kasvihuonetuotannon ja arvoketjun edistäminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 81/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 53 s.

Julkaisu: Luomuvihannesten ammattimaisen kasvihuonetuotannon ja arvoketjun edistäminen

Luomuvihannesten ammattimaisen kasvihuonetuotannon ja arvoketjun edistäminen -raportti kokoaa Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemän tutkimuksen. Tutkimus toteutettiin Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiön tuella 2017 syksyn ja 2019 kevättalven välillä.