20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 6.8.2021

Halu viljellä sukutilan peltoja entistä ekologisemmin sai Saara ja Tero Kukkosen siirtymään luomuviljelyyn. Siirtymävaiheen kasvina myytävistä parsasta ja mansikasta korjataan satoa ensimmäistä vuotta.

nettiinKukkonen Saara  

Saara Kukkonen kylvi ensimmäiselle parsaistutukselle nurmen riviväliin, mutta uusimmilla lohkoilla nurmen käytöstä luovuttiin.

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Sää Hämeenkosken Etolankylässä on toukokuun loppupuolen iltapäivänä hiostava. Lämpö hellii myös Nikkarin Maatilan parsoja, joita Saara Kukkonen kerää Reko-piiriin ja lähikauppaan toimitettavaksi. 

Maaperää ei vaihdeta

Oli monen asian summa, kun viljaa ja öljykasveja kymmenen vuotta viljelleet Saara ja Tero Kukkonen päättivät siirtyä tavanomaisesta viljelystä luomutuotantoon.

– Olimme pohtineet asiaa jo pitkään palkkatyömme lomassa. Tavanomaisessa viljelyssä etenkin kasvinsuojeluun liittyvien haasteiden lisääntyminen askarrutti. Näköpiirissä ei ollut kovin paljon uutta, ellei oteta lajikkeita tai viljelyteknologian kehittymistä huomioon, Kukkosen sanovat. 

– Yhä vahvemmaksi nousi halu ja tarve peltojen ekologian huomioon ottamiseen ja maaperän kasvukunnon parantamiseen. Peltoa on hoidettava parhaalla mahdollisella ja pitkäjänteisellä tavalla, sillä sitä ei voida vaihtaa kuten rajoitetun kasvualustan viljelyssä, he painottavat.

Tätä edistää osaltaan se, että Nikkarin maatila on yksi sadasta Carbon Action -hiilitilasta. 

– Tavanomaisessa tuotannossa ei ole mahdollisuutta samalla tavalla keskittyä maaperän hoitoon kuin luomutuotannossa, joka vaatii paneutumista, pohtii Tero Kukkonen. 

Saara Kukkosen mukaan viljelytavan vaihto ei kummunnut ideologisista syistä vaan yhtäältä viljelymaan tulevaisuuden ja toisaalta talouden turvaamisesta. 

– Siirtymäaikana emme voi myydä tuotteita luomustatuksella, mutta toki niistä saadaan luomuviljelyn tuet, Tero Kokkonen toteaa.  

nettiinKukkonen parsa

Rikkakasvit pidetään uusilla parsaistutuksilla kurissa jyrsimällä.

Erikoistumisella eteenpäin

Erikoistuminen oli välttämätöntä, sillä peltopinta-ala on melko pieni eikä lisämaita ole järkevään hintaan saatavissa.  

– Näemme luomuviljelyn osana erikoistumista, he painottavat.

Erikoistumista on myös puutarha- ja palkokasvien tuotantoon suuntautuminen viljanviljelyn ohella. Helpoimmasta päästä Saara Kukkonen ei kasveja valinnut, sillä ensimmäisenä istutettiin parsan juurakoita vuonna 2018.

Tietoa hän hankki monin eri tavoin: alan lehdistä, puutarha-alan asiantuntijoilta, internetistä ja kysymällä viljelijöiltä ja vierailemalla tiloilla.   

– Japanissa robotti korjaa parsaa, mutta niitä oppeja ei vielä tarvita, hän naurahtaa. 

– Halusin löytää uudenlaisen kasvin ja olin kasvimaallani kasvattanut siemenestä parsaa. Ensimmäisiin istutuksiin hankittiin Hollannista vihreän parsan Gijnlim-lajikkeen juurakot, hän kertoo. 

Kokemuksista käytäntöön

Tilan pellot ovat suurimmaksi osaksi maalajiltaan hiuetta, mutta parsalle on valittu hietaisimmat lohkot. 

Kolme vuotta sitten perustetulla parsalohkolla on rivivälikasvina nurmi, mutta se ei ole Kukkosen mukaan hyvä ratkaisu. Rikkakasvien kurissa pitäminen on liian työlästä. Uusimmat lohkot ovat ilman katetta. Niitä jyrsitään rikkojen torjumiseksi. 

Lannoitteena parsalla käytetään Novarbon Arvo-lannoitteita. 

Kevään parsakausi alkoi Hämeenkoskella toukokuun 17. päivänä. Satoa on korjattu sen jälkeen päivittäin.  

Vajaan puolen hehtaarin parsasato myydään lähiseudun Reko-piireissä ja suoraan tilalta. Tänä keväänä sitä toimitetaan myös Hollolaan vähittäiskauppaan. 

nettiinKukkonen mansikka

Osa mansikkakasvustosta on harsojen alla sadon aikaistamiseksi.

Mansikkaa myyntiin

Parsakauden jatkoksi ja suoramyyntitilalle soveltuvaksi kasviksi valikoitui mansikka. Vuosi sitten istutettiin reilut 10 000 Polka-lajikkeen paakkutainta, jotka ostettiin Marjoniemen Taimitarhalta. 

Tavoitteena on, että ensi vuonna mansikkaa tuotetaan vajaalla kahdella hehtaarilla. 

– Luomumansikan viljelystä on todella vähän tutkittua tietoa. Olen seurannut ahkerasti luomuviljelmien Facebook-sivuja, paljastaa Kukkonen tiedonlähteistään. 

– Mansikasta suurin osa myydään suoraan tilalta. Lampaiden ohella on suunnitelmissa saada muuta oheistoimintaa ja kahvila, ideoi Saara Kukkonen.

Siihen on hyvät puitteet isoine pihoineen ja kauniine vanhoine aittarakennuksineen. Toissa vuonna valmistuneessa reilun 200 neliön rakennuksessa sijaitsevat sekä pajatöille että jalosteiden valmistukseen soveltuvat tilat, kylmiö ja myymälä. 

Jatkuvuutta jalostein

Nimensä mukaisesti Nikkarin tilalla on tehty puu- ja pajatöitä vuosisatoja. Rakentamisaikaan suunnitelmissa ei ollut jatkojalostustoiminta, mutta kun naapurit Annikki ja Pekka Ollila luopuivat jalosteiden valmistamisesta, Saara Kukkonen osti Olliloilta liiketoiminnan. 

Viime syksystä alkaen säilöntäaineettomia hilloja ja mehuja on myyty sekä lähialueen kaupoista että suoraan tilalta.

Tummat sadepilvet kerääntyvät enteillen ukkoskuuroja. Kukkoset suuntaavat töihinsä ja pitämään huolta sukutilan pelloista. Historiaa ja maata kunnioittaen, niin, että pellot ovat heidänkin jälkeensä viljavia ja satoisia. 

  

Nikkarin maatila

• Hämeenkosken pitäjässä Etolan kylässä

• Samalla suvulla vuodesta 1745 lähtien

• Saara ja Tero Kukkonen aloittivat 2011

• Luomun siirtymävaiheessa viljaa 15 ha, viherlannoitusnurmia 15 ha, 

härkäpapua 15 ha, parsaa noin 1 ha ja mansikkaa noin 1 ha

• Parsalajikkeet: Gijnlim, Portlim ja Backlim

• Mansikka: Polka-lajike

• Säilöntäaineettomia mehuja ja hilloja

• Yrittäjät, edellinen sukupolvi ja poiminta-aikana kausityöntekijöitä

• Suoramyyntiä, Reko-piirit ja vähittäiskaupat

• Carbon Action hiilitila

Aikaisemmat jutut