20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 21.5.2021

puistokavelylla

Teksti ja kuva: Elina Vuori

Luonnossa liikkuminen on todettu monin tavoin hyödylliseksi. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on aloitettu useita monialaisia, vihreään liittyviä hankkeita, ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Viitisentoista vuotta sitten alettiin tutkia systemaattisesti vihreän ympäristön vaikutuksia ihmiseloon. Nyt tutkimustulokset – ja monen arkikokemukset – vahvistavat, että vihreys ja luonto tuovat hyvää oloa ja ter­veyttä monella tasolla.

– Lähiluonto on keskeinen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia tukeva resurssi, painottaa tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukelta. Hän on työskennellyt pitkään ja monipuolisesti aiheen parissa.

Luonto on kuin lääke

Luonto vaikuttaa monella tavalla – ja jopa pelkät videot, kuvat ja äänet tuovat osan hyvistä vaikutuksista esiin. Parasta tietenkin on, että ”altistus vihreälle” on säännöllistä ja useasti toistuvaa.

– Vihreässä ympäristössä on yleensä vähemmän ärsykkeitä, meteliä ja esimerkiksi pölyä. Elpyminen alkaa jo vartin oleskelun jälkeen luontoympäristössä: myönteiset tunteet lisääntyvät ja mieliala tasaantuu, stressi vähenee, tarkkaavaisuus ja keskittyminen paranevat. Yleensä ulkona tulee myös liikuttua enemmän ja monipuolisemmin kuin kaupunkiympäristössä. Luontoon voi lähteä mieluisan kumppanin kanssa tai ottaa aivan omaa aikaa. Ja lopuksi saamme luonnosta myös vahvistusta immuunipuolustukselle, listaa Tyrväinen.

Puistoympäristön vaikutus on nopeampi kuin metsän, mutta metsässä vaikutus on lopulta syvempi. Eli ruokatunnilla puistoon ja illalla metsään!

Vihreys asuinympäristössä myös vähentää sairastavuutta, oma terveys koetaan paremmaksi ja tuloluokkien väliset terveyserot ovat pienemmät. 

– Nyt on ilahduttavasti perustettu tutkimustuloksiin perustuvia hyvinvointipolkuja, kuten Ikaalisiin jo 2011, Tyrväinen kertoo.

Hän painottaa, että liikaa tiivistämistä kaupungeissa tulisi ehdottomasti välttää. Se johtaa väistämättä kielteisiin ekologisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, terveyshyötyjen vähenemiseen ja virkistyskäytön hiilijalanjäljen kasvuun.

Tutkimuksesta käytäntöön

Yksi Kestävä kaupunki -ohjelman hankkeista on Esteetön aistipolku Jämsässä. 

– Ideana oli saada oma mindfulness-polku kuntalaisten, matkailijoiden ja terveydenhuollon tarpeisiin. Lähdimme osallistamisesta ja ideakilpailusta, Raisa Heino kertoo.

Tuloksena on luonnonelementtejä, taidetta ja teknologiaa yhdistävä kohde, joka otetaan käyttöön ensi kesänä. Myös jatkoprojekteja on suunnitteilla.

Lapualla tehtiin Liuhtarin sairaala-­alueelle ulkoilupaikka erityisryhmille, ”paikka, jossa voi muistella kotikylää”.

– Saimme välineen paikallisidentiteetin tukemiseksi, paljon ymmärrystä erityisryhmien tarpeista ja rutkasti lisää suvaitsevaisuutta, kuvailee Maria Kylmäluoma.

Iissä lähdettiin taiteen näkökulmasta Lähde!-puistoa suunnittelemaan. Teemoina ovat yhteisöllisyys ja osallisuus, kestävän kehityksen periaatteet, saavutettavuus ja ympärivuotisuus. Mukana ovat kunnan eri toimijat sekä paikalliset yhteisöt ja yritykset.

– Olemme todella tyytyväisiä tuloksiin, teimme saumatonta yhteistyötä kunnassa ja saimme sitoutuneita yhteistyökumppaneita, ­Jetta Huttunen selvittää.

Espoossa vihreyden tielle lähdettiin urbaanisti logistiikkakeskuksessa vihersei­nien ja viljelylaatikoiden kanssa. Yhteisöllinen vertikaaliviljely Keran alueella pääsi vähän myöhään vauhtiin, mutta onnistui silti.

– Pystyimme tuomaan vihreyttä ja yhteisöllisyyttä kivierämaahan, Mats Wikström InnoGreeniltä tiivistää.

Arvokkaampaa ympäristöä kaupunkiin

Villi Vyöhyke ry:n Jere Nieminen on miettinyt jo seuraavia askeleita kaupunkivih­reän parissa. Hän puhuu regeneratiivisesta kiertotaloudesta.

– Puistoista ei tarvitsi viedä pois haravoituja lehtiä tai kaadettuja puita, vaan niistä voisi tulla uhanalaisten lajien koteja. Purkubetonin voisi hyödyntää kalkkia vaativien kasvien kasvualustassa. Kiertotalous voi siis lisätä monimuotoisuutta, Nieminen visioi.

Kaupungeista katoaa, tai siis tuhotaan, koko ajan merkityksellistä luontoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin. Voimme suhteellisen helposti parantaa jäljelle jäävien alueiden monimuotoisuutta ja arvoa.

Säästöjä vihreällä

Ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen muistuttaa, että vain yhteistyöllä saamme parhaat tulokset myös vihreän parissa.

– Tarvitsemme vielä lisää vihreää. Näin voimme vielä varmemmin osoittaa sen avulla syntyvät säästöt ja elämänlaadun kohentumisen, Hokkanen painottaa.

Kirjoitus perustuu Kestävä kaupunki -ohjelman ­Hyvinvointia lähivihreästä -webinaariin maaliskuussa.

Kestävä kaupunki

  • Kestävä kaupunki -ohjelma edistää kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä
  • Ohjelman pääteemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys 
  • Ohjelma toteutetaan vuosina 2019–2023 ja sitä koordinoi ympäristöministeriö
  • Nyt mukana noin 80 kuntaa ja 50 muuta organisaatiota. Mukaan pääsee vielä. 
  •  Netissä keskustelualusta Virtuaalikortteli
    www.kestavakaupunki.fi/lahivihrea

Aikaisemmat jutut