20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 21.5.2021

partaharjunpt

Kasvihuonetyö on tiimityötä, jossa joudutaan toimimaan myös lähietäisyyksin. – Kuva on otettu Partaharjun puutarhalla vuosia ennen pandemiaa.

Teksti ja kuva: Jyrki Jalkanen

Suomen suurimpiin kasvihuoneyrityksiin lukeutuvan Partaharjun Puutarhan koronarypäs on vakava muistutus viruksen seuraamuksista. Yrittäjien oma toiminta on elintärkeää.

Kesken vuoden kiireisimpien työpäivien yllättävä kriisi on koettelemus, jollaista kukaan ei toivo yritykselleen osuvan. Pieksämäellä sijaitsevalle Partaharjun Puutarhalle koronavirus iski marraskuussa siitäkin huolimatta, että kaikki ennakointi oli tehty erityisellä huolella ja ohjeita noudattaen.

– Tämä on tähän asti ollut jonkinlainen torjuntavoitto. Yritimme parhaamme, mutta emme täysin onnistuneet. Korona tuli, mutta jäimme henkiin. Pahoin kuitenkin pelkään, ettemme vielä ole nähneet kaikkea, kuinka virus Suomessa vielä vaikuttaa, arvioi toinen puutarhan yrittäjistä ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen.

Sitten virustartunnan ilmitulon jälkeen marraskuussa noin sata puutarhan henkilöistä on sairastanut koronan. Nyt tammikuun puolivälissä tilanne on normalisoitunut, ja työt hoituvat kuten pitääkin. 

Takana on monta vaihetta, joista muut alan yritykset voivat ehkä poimia vinkkejä, kuinka huomioida koronariskin mahdollisuus tai yleensä varustautua odottamattomaan ja äkilliseen kriisiin. Yrittäjät Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen haluavat siksi kertoa näkemyksensä lehtemme lukijoille.

Ulkomainen työvoima elintärkeää  – varotoimet tappiin koronan takia

Partaharjun puutarha on yksi Suomen suurimmista kauppapuutarhoista. Puutarhan alueella on töissä kiireaikaan noin 200 ihmistä, joista valtaosa on puutarhan omia työntekijöitä, vuokratyövoimaa ei käytetä. Rakennusinvestointien vuoksi alueella on jatkuvasti myös muiden yritysten työvoimaa.

– Puutarhalle ulkomailta tuleva työvoima on ratkaisevan tärkeää. Olemme luoneet pitkäaikaiset, yli 20 vuoden mittaiset suhteet erityisesti Ukrainaan. Meillä on työntekijöillemme hyvät asunnot, huolehdimme heidän viisumi- ja matkajärjestelyistään ja avustamme kaikin puolin täällä olemisessa. Toki Suomeen kotiuttamisessa pidemmäksi aikaa voisi tehdä paljon enemmänkin, ­Savolainen listaa. 

Koronan aikana matkajärjestelyihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Tulijat haettiin puutarhan omilla kuljetuksilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Partaharjulla tulokkaat asetettiin maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti 14 vuorokauden karanteeniin, jona aikana he saivat osallistua töihin, mutta eristettyinä muista työntekijöistä. 

Myöhemmin ministeriö lyhensi karanteenin kymmeneen vuorokauteen. Käytössä oli erillinen neljän huoneiston rivitalo karanteenissa oleville. Lisäksi kaikki karanteenissa olleet käyttivät KORONA-liiviä varmistamaan tahattomat kohtaamiset muiden työntekijöiden kanssa.

Kaikkialla puutarhalla on runsaasti viruksen leviämiseen estävää informaatiota neljällä eri kielellä ja tutut desinfiointi–maskit–etäisyydet-menetelmät ovat olleet käytössä.

Puutarhan arki sujui suunnitellusti. Varotoimet vaikuttivat toimivan.  Syksyllä noin kuukauden välein kolme henkilöä oireili ja todettiin testeillä tartunnan saaneiksi. Heidät asetettiin eristykseen ja ajallaan he palasivat töihin.

Työt jatkuivat normaalisti.

”Ovet kiinni – kaikki karanteeniin!”

Marraskuun 12. päivä mullisti joulukukkakiireisiin, kukkasipuleiden istutuksiin ja metsäpuiden taimien talvivarastointiin keskittyneen yrityksen.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Essote järjesti yrityksessä 12. marraskuuta joukkotestauksen, koska työvoiman joukosta oli löytynyt neljä uutta tartuntaa. Testissä paljastui 64 koronatartuntaa. Testattavia oli lähes 200.

Essoten ensivaiheen reaktio tyrmäsi yrittäjät. Koko puutarha määrättiin suljettavaksi, ja kaikki sairastuneet ja altistuneet karanteeniin kymmeneksi päiväksi – yrittäjät mukaan luettuina. Määräys oli shokki yrittäjille. Määräys annettiin illansuussa, ja sen tiedon kanssa oli määrä mennä nukkumaan. 

Yrittäjät eivät kuitenkaan hyväksyneet Essoten linjausta, koska se olisi johtanut yrityksen konkurssiin. Puutarhayritystä ei kesken vuoden tärkeimmän ajan voi sulkea kymmeneksi päiväksi, etenkään lämmityskaudella. Edes yrittäjät tai lämmityksestä vastaavat henkilöt eivät olisi saaneet huolehtia elintärkeistä toiminnoista.

Lisäksi yrittäjät korostivat Essotelle, että positiivisen näytteen antaneista 64 henkilöstä alle kymmenellä henkilöllä oli näkyviä oireita. Muut olivat viruksestaan huolimatta oireettomia sekä työkykyisiä ja -haluisia. Erityisjärjestelyin he olisivat voineet turvata yrityksen elintärkeimmät työt pahimman karikon yli.

Julkisuus käänsi Essoten linjauksen

Yrittäjät keskittivät tiedotusvastuun Savolaiselle. Vielä tärkeämmäksi osoittautui asian erittäin nopea uutisointi ja siinä yrityksen näkökulman tuominen julkisuuteen.

Savolainen otti heti Essoten sulkemispäätöksen jälkeen yhteyttä suuriin uutistaloihin. Jo saman illan aikana suomalaiset saivat nähdä ja kuulla, kuinka puutarhalle käy, jos ovet joudutaan sulkemaan. Median kiinnostus asiaa kohtaan oli erittäin suurta, eikä aihetta ollut vaikeaa saada läpi.

Seuraavana aamuna neuvottelut Essoten kanssa olivat helpommat. Puutarhan työntekijöistä 27 sai luvan tulla töihin, ja näin voitiin turvata kaikkein tärkeimmät työt. Yritys pelastui todennäköiseltä konkurssilta. Solidaarisuutta saatiin hyvin paljon yksityisiltä henkilöiltä ja toisilta yrittäjiltä, jotka tarjoutuivat hätäapuun ja olivat tulossa vaikka lämmitystä hoitamaan.

Essoten kanta oli muuttunut. Neuvotteluista vastannut ylilääkäri sanoi suoraan, että julkisuus vaikutti asiaan.

– Tämä oli ehkä tärkein asia tähän mennessä. Jos emme olisi nostaneet asiaa heti julkisuuteen, emme nyt olisi tässä haastattelua antamassa, arvio Erkki Savolainen.

Hän korostaa kahta asiaa.

– Julkisuuden kanssa on oltava nopea. Tämä oli melkein enemmän kiinni sekunneista kuin minuuteista. Samaan aikaan myös toinen osapuoli pohti tiedotteensa sisältöä. Toinen tärkeä asia on avoimuus ja rehellisyys. Me kerroimme miten asiat ovat ja miten meille voi käydä, jos päätös ei muutu.

Vajaan vuorokauden dramaattisten käänteiden jälkeen asiat asettuivat kohdalleen.  Positiivisen näytteen antaneet olivat karanteenissa – aivan valtaosin oireettomina – ja palasivat ajallaan töihinsä. 

Myös Hanna Suhonen sairasti koronan myöhemmässä vaiheessa – hänkin täysin oireettomana. Kolme vakavimmin sairastunutta iäkkäämpää henkilöä oli sairaalassa, ja yksi heistä tehohoidossa. 

Myöhemmin tehdyissä kolmessa uusintatarkastuksissa todettiin vielä yhteensä 30 positiivista henkilöä. Niistäkin selvittiin.

Yrittäjien asema heikoilla

Korona on kaikille uusi asia, myös viranomaisille. Tämä näkyi Erkki Savolaisen mukaan monessa asiassa. Tylyintä oli ensilinjaus puutarhan sulkemisesta.

– Siinä ei lainkaan mietitty yrityksen tai sen työntekijöiden kohtaloa. Jos tähän olisi menty, olisi valtaosa työntekijöistämme jäänyt lähes oman onnensa nojaan, kielitaidottomina ja virusta kenties entisestäänkin levittäen. Se olisi voinut olla riski siis muillekin asukkaille. Nyt me hoidimme karanteenin aikana esimerkiksi heidän ruokahuol­toaan, vaikka se kuuluisi viranomaisten hoitaa. Avustimme lääkäreitä ja hoitajia sairastuneiden kontaktoinneissa ja paperiasioissa.

Myös työjärjestelyt olivat hankalia, sillä yritykselle ei kerrottu, ketkä olivat sairastuneita ja ketkä vain altistuneita. Ne asiat selvisivät vasta päivien kuluttua testausten jälkeen. Tämä vaikutti myös työntekijöiden asumisjärjestelyihin. Niitä olisi voitu järjestellä uudelleen ja rajata siten taudin leviämistä.

Erkki Savolainen sanoo heidän tapauksessaan Essoten olleen lähinnä sanelija, ei neuvottelija. Myös yrityksen syyllistäminen tapahtumista on jättänyt yrittäjiin ikävän maun viranomaisten toiminnasta.

– Sitten on vielä suomalaisten muukalaisviha, johon myös olemme enemmän tai vähemmän avoimesti törmänneet.

Opittavaa tähänastisesta

Virheitä Erkki Savolainen ei keksi yrityksen tehneen, mutta yksi asia olisi pitänyt oivaltaa jo kesällä.

– Kun nuo kolme tapausta ilmenivät, olisi pitänyt testauttaa koko puutarhan väki. Silloin olisi paljastunut, että varsinkin terveissä nuorissa henkilöissä korona kykenee olemaan täysin oireettomana. Niinpä meillä sairaus kyti aikansa, kunnes sitten roihahti marraskuussa.

Myös joulukuun uusintatarkastusten olisi pitänyt kattaa Savolaisen mielestä puutarhan koko väki. Nyt kontrolli ulottui vain osaan työntekijöistä, ja tilanteen normalisoituminen pitkittyi. Pandemia­lainsäädäntöön tulisi saada muutos laveammasta tiedonsiirrosta tämänkaltaisissa ta­pauksissa.  

Muita alan yrittäjiä hän kehottaa miettimään ja toteuttamaan kaiken mahdollisen, jolla taudin puhkeamista ja leviämistä voi välttää. Samoin varautuminen hyvin no­peaan viestintään on tärkeää. Rokotuksiin on myös syytä valmistautua, että yritys saa hyvän suojan henkilökunnalle. 

– Me teimme valmiiksi listan tärkeimmistä tiedotusvälineistä, joille voimme nopeasti jakaa tietoa tarvittaessa.

Kaiken koronan aiheuttaman stressin ja ylimääräisen työn ohella on sentään jotakin ilonpilkahduksiakin. Suomeen koulutettiin pikavauhtia koronakoiria viruksen tunnistamiseen. Koulutukseen tarvittiin suuria määriä näytteitä. Julkisuuden myötä kouluttajat tiesivät ottaa yhteyttä Partaharjulle, ja niinpä nämä nuuskunenät saivat 20 000 näytettä haistettavikseen.

 

Partaharjun Puutarha Oy

• Perustettu 1978,  Pieksämäellä
• Yrittäjät Erkki Savolainen ja Hanna Suhonen
• Tuotanto: 36 milj. leikkotulppaania, 3,4 milj. muita sipulikukkia, 35 milj. metsäpuiden taimia
• Lisäksi puuterminaali, jossa esimerkiksi saha sekä energiahakkeen ja klapien tuotantoa
• Työntekijöitä 186 henkilötyövuotta
• Liikevaihto 20 milj. euroa

Aikaisemmat jutut