20 numeroa vuodessa. Lehti ilmestyy heinäkuussa 3.7. ja elokuussa 7.8.

Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 6.3.2020

keltaispulin

D-kirjaimen muotoinen varren poikkileikkaus kertoo, että kevätsipuli on kelta- eli kepasipulia. Ulkomaisen pillisipulin muoto olisi pyöreä.

 

valkosipulit5

Kunnarin luomutilalla Haminassa korjattiin varastoon hyvälaatuista ­valkosipulia, jota riittänee tulevaan satoon saakka.

 

Sipulien suuressa suvussa on runsaasti herkullista syötävää. Erikoissipuleita viljellään sekä kasvihuoneissa että avomaalla.

Teksti ja kuvat: Marianna Soini ja Annamarja Vilander

Ruohosipuli on yksi ruukkuyrttituotannon­ perustuotteista. Se on määrien perusteella viidenneksi suosituin kasvihuoneyrtti basilikan, persiljan, tillin ja korianterin jälkeen. Mutta muitakin sipuleita on kasvihuoneissa kokeiltu ja kasvamassa. 

Hyvälaatuista kevätsipulia

Vaanelan Puutarhalla Salon Perniössä tuotetaan kevätsipulia Pirkka-tuotesarjaan.

 – Se on piristävä täydennys tuotevalikoimaamme, vaikkakin melko marginaalinen tuote, kauppapuutarhuri Ismo Vaanela luonnehtii.

Vaanelalla kevätsipulit kasvatetaan multapohjalla kasvihuoneessa, sekä siemenestä että istukkaasta. Keltasipulin lajikkeita on käytössä useita.

– Olemme hakeneet viljelyyn sopivia lajikkeita vuosien ajan, Vaanela sanoo.

Hän on tyytyväinen hyvään yhteistyöhön Pirkka-tuotteen kehittämisessä. Sekä viljelijä että kauppa ovat painottaneet laatua.

Lindrothin Puutarha Turussa tunnetaan monista erikoisistakin tuotteistaan, ja yhtenä näistä on kokeiltu karhunlaukkaa. Enää sitä ei kuitenkaan ole viljelyssä.

– Se oli liian hankala ja hidas viljeltävä, eikä kysyntäkään ollut puheista huolimatta kummoinen, Liisa Lindroth kertoo.

Yrityksen ainoa erikoissipuli on kesällä avomaalla viljeltävä salottisipuli. Kasvihuoneessa ruohosipulia toki tuotetaan tavalliseen tapaan.

Lempeä valkosipulin aromi

Famifarm Oy tuottaa Joroisissa­ pieniä määriä Järvikylän Valko­sipuliruohoa, joka on kiinan­sipulia, Allium tuberosum, ja siitä lajiketta Chinese Chives. Toinen samankaltainen laji olisi valkoruohosipuli, A. chinense.

Tuote on ollut valikoimissa noin vuoden. Se viljellään ruohosipulin tavoin siemenestä.

Famifarmin markkinointi- ja viestintäjohtaja Jaana Heikkilä kertoo, että Valkosipuliruohoon on suhtauduttu positiivisesti, kunhan siihen on ensiksi päästy tutustumaan.

– Esimerkiksi Vegemessuilla saimme siitä todella hyvää palautetta. Kysyntä on kasvussa.

Erikoissipuleita tarjotaan 

Tord Sarling Ålands Trädgårds­hallista  kertoo, että testattu on salotti-, banaanisalotti-, pinkki-, makea- ja valkosipulia, joiden  kulutus on pientä verrattuna kelta- ja punasipuliin.   

– Ne ovat arkoja lajeja, ja istukkaat kalliita. Ellei viljely onnistu, se tulee kalliiksi tuottajalle, hän toteaa.   

Kasvinsuojeluaineiden väheneminen tuo haasteita erikoissipuleille, ja etenkin valkosipulin varastoiminen on haasteellista. Niiden kauppakunnostuksessa tarvitaan myös erikoislinjat ja -vaa’at sekä pakkauskoneet, jos mielitään olla kustannustehokkaita. 

– Jatkamme valikoimissa olevien erikoissipuleiden tuottamista. Yritämme myös parantaa ja tehostaa tuotantoa niin, että se tulisi kannattavaksi viljelijöille, Sarling sanoo. 

Tero Nousiainen Vihannes-Laitila Oy:stä kertoo, että heidän valikoimissaan ei ole tällä hetkellä erikoissipuleita.

Hyvälaatuista valkosipulia 

Matti Kunnari Haminasta Kunnarin luomutilalta ennakoi valkosipulia riittävän seuraavaan satoon saakka. 

– Satomäärä oli melko tavanomainen mutta laatu aurinkoisen ja kuivan kesän jälkeen erittäin hyvä. Varastotappioita ei ole tullut juuri lainkaan, kertoo Kunnari. 

Vakioasiakkaiden ostamat määrät eivät vuosittain juuri vaihtele, joten pinta-ala on pysynyt vuosia samana.    

Kuivatuksessa hävikkiä

Juvalaisen Sappion luomutilan valkosipulialaa on Frans Jaatisen mukaan lisätty vuodesta 2016 alkaen noin hehtaariin. 

Suoraan kuluttajille sekä maakunnan vähittäiskauppoihin myytävällä valkosipulilla ja jalosteilla on ollut hyvä kysyntä.  

– Tällä hetkellä valkosipulia ei ole lainkaan. Sadonkorjuun aikaan tilanne oli hyvä, mutta syksyllä kuivauksen jälkeen hävikki oli mittava. Jopa 70 prosenttia sadosta menetettiin. Mitään vastaa ei ole aiemmin tapahtunut, Jaatinen harmittelee. 

Syitä on yritetty selvittää; ranskalaisen istukkaan laadussa oli ongelmia ja hietamoreenipellot ovat alttiita kuivuudelle. 

– Mietityttää, ovatko vanhat maatiaiskannat saaneet mahdollisesti tautitartunnan, jos syy on juontunut siitä, Jaatinen kertoo.  

Salottisipulia testattu  

– Viljelimme pienen erän salottisipulia, ja sitä on tarkoitus tulevanakin kesänä istuttaa, kertoo Heikki Mustalampi Vertin tilalta Pieksämäeltä. 

Hän sanoo, että kesän sääoloilla on ratkaiseva vaikutus luomutuotannossa, ja opettelemista vaaditaan salottisipulinkin viljelyssä. 

Tuoreverkko Oy:n kautta markkinoitavalla luomusalottisipulilla oli Mustajärven mukaan menekkiä. 

 

Aikaisemmat jutut