20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 7.8.

kentta

Tekonurmelle on käyttöä myös pallokenttien ulkopuolella, kuten tässä arvattavasti kovalle kulutukselle joutuvassa leikki–liikuntapaikassa.

lapset 

Upea nurmikko vaatii paljon työtä ja hyvät materiaalit, mutta toimii paikassaan niin kehyksenä kuin käyttönurmikkona.

niitty

Niitty syntyy niin luontaisesti kuin kylvämällä. Se vaalii monimuotoisuutta, mutta ei pysy kunnossa ilman ihmisten tai eläinten apua.

Teksti ja kuvat: Elina Vuori Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 10.1.2020

Viheralan ammattilaisen yksi tehtävä on peittää paljas maa jollain paikkaan sopivalla tavalla. Joskus se voi olla kestävä hiekkatekonurmi, joskus samettinen ykkösluokan nurmikko tai sitten kukkiva ja elämää kuhiseva niitty. Ja kutakin alaa pitäisi myös osata hoitaa oikealla tavalla.

Nyt kun paljon puhutaan kestävästä kehityksestä ja luonnon monimuotoisuudesta, jokaisella vihreällä neliömetrillä on merkitystä. Niitty ei joka paikkaan sovi, ja paikoin tekonurmella voi suojella sitä elävämpää vihreää pintaa kulumasta. Kaikenlaisia ratkaisuja siis tarvitaan.

Millainen niitty?

Sana niitty tuo varmasti erilaisia mielikuvia eri ihmisille: maatalousyrittäjän näkemys niitystä on erilainen kuin luonnonsuojelijan. Myös niittytyyppejä on useita kosteus-, valo- ja maaperäolojen mukaan.

– Lisäksi luonnossa ei mikään ole pysyvää, vaan jatkuvassa muutoksessa niin luonnon omien prosessien kuin ihmistoiminnan takia. Myös eri vuosina sama paikka voi näyttää aivan erilaiselta ja tietenkin eri vuodenaikoina, muistuttaa biologi Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä.

Hän korostaa, että niittyä perustaessa on mietittävä tarkkaan paikan olojen vaikutus kasvillisuuteen: topografia, varjostus, maaperä, siemenpankki... 

– Maa-ainesten uusiokäytön asiantuntija Pirjo Laulumaa sanoo mielestäni hienosti, että uusia pinta-maita ei enää valmisteta. Siksi paikalla olevaa kasvualustaa kannattaa kunnioittaa jo eliöympäristönäkin.

Myös hoito on suunniteltava tarkkaan. Sen oikea-aikaisuus on tärkeää, ja se vaihtelee vuosittain.

– Tärkeää on myös, että käytettävä kasvi- ja taimimateriaali on kotimaista, mielellään vielä paikallista, Pimenoff painottaa.

Onnistuneen monimuotoisuuskohteen tunnistaa siitä, että linnut viihtyvät paikalla.

Vinkit niittyjen hoitoon 

Harva tulee ajatelleeksi, että jopa Helsingin kaupungilla on hoidossaan satoja hehtaareja niittyjä ja muita avoimia ­alueita. Niistä arvoniittyjä on noin 12 hehtaaria ja luonnonsuojelualueita yli 27 hehtaaria.

Arvoniityt ovat tärkeitä niiden kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi jotkut niityistä voivat olla myös lähistön asukkaille merkittäviä, minkä vuoksi ne määritellään arvoniityksi.

Kartanovastaava Pepita Palonen Helsingin kaupungin Staralta huolehtii esimerkiksi kartanoiden, huviloiden ja maalinnoituskohteiden arvoniityistä. Käytännön kokemusta hoidosta on kertynyt paljon.

– Lupiinista olemme jo voiton puolella kohteissa. Paras konsti oli lopulta paksu kerros niittojätettä niiden päällä. Pitää myös muistaa, että koneiden huolto, ja ihan viikatteiden teroitus vaativat paljon aikaa kesässä, hän sanoo.

Arvoniittyjä niitetään aina leikkaavalla terällä, ei niittomurskaimilla. Ne levittävät hienoa kasvimassaa rehevöittämään maata ja repivät jäljelle jäänyttä kasvin tyveä niin, että se kuivuu. Lisäksi vaaditaan usein täsmäkitkentää. Niittojäte on aina vietävä pois paikalta.

– Olemme liikkeellä ­usean hengen voimin, niin saamme työt nopeasti tehtyä. Viikatteen käytön oppivat kyllä kaikki ajan kanssa. Ja aina saappaat jalassa käärmeiden varalta!

Palonenkin korostaa, että jos niitty on jäämässä rakentamisen alle, pintamaa pitää aina ottaa talteen muualla käytettäväksi.

Katso mitä kylvät

Sitten kun tarvitaan kunnon nurmikkoa, tärkeintä on panostaa laatuun: kunnon kasvualusta, hyvä rakentaminen, hyvälaatuiset lajikkeet ja siemenet.

– Kunnon nurmikossa on jopa 60 000 versoa neliömetrillä, kun esimerkiksi laitumella versoja voi olla vain 100–200, nurmikko­ekspertti Erkki Hakamäki Viljelijän Avena Berner Oy:stä vertaa.

Hän muistuttaa perusasioista: kun siemenen sirkkajuuri on ulkona, kosteutta pitää olla saatavilla katkeamatta.

– Viiden asteen lämpötilassa niittynurmikka itää kolme kuukautta, ja 11 asteessakin siihen menee kolme viikkoa. Malttia ja vettä siis tarvitaan.

Kylvö epäonnistuu usein myös liian syvän kylvön takia, maa kuorettuu, johtoluku voi olla liian korkea ja joskus asialla voivat olla tuhoojat.

– Aika usein syynä on myös heikko siemen. Kannattaa ostaa hyvälaatuista, käyttöluokiteltua siementä. Lisäksi kannattaa käyttää seosta, jossa on 2–4 lajiketta. Ja vakuustodistus talteen vastaisen varalle, Hakamäki listaa.

Tekonurmi sopii moneen

Alajärveläinen Saltex Oy on Pohjoismaiden ainoa tekonurmivalmistaja. Yritys on mukana myös kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n laatuohjelmassa ja yksi liiton alle kymmenestä suosituskumppanista.

– Tuotteemme on suunniteltu Pohjoismaiden vaativiin olosuhteisiin. Meillä on myös asennus- ja huoltopalvelu, Sari Pasanen Saltexilta kertoo.

Tekonurmia on erilaisia eri lajeihin ja käyttöön maailmanluokan pelikentistä pihoille ja erilaisille liikuntapaikoille, myös sisälle. Myös turva-alusta voi olla tekonurmea, alustarakenne ratkaisee.

 Tekonurmen käyttöikä on 10–30 vuotta kulutuksesta riippuen. Nykyään sen materiaalit ovat kierrätettäviä. Myös nurmen täyttöainetta saa nykyään biohajoavana.

– Tekonurmialustaa saa eri väreissä, se taipuu maaston muotoihin ja voidaan asentaa puiden tyvelle asti. Se on myös palamaton. Tarvittaessa paikkaus onnistuu, listaa Pasanen.

Tekonurmen tekee oikeastaan vasta sen täyttö. Täyttöhiekka painottaa ja suojaa mattoa, jota ei varsinaisesti kiinnitetä maahan. Täytetyn hiekkatekonurmen paino on noin 27 kiloa neliöltä.

– Varsinkin ensimmäisinä vuosina mattoa on lanattava ja harjattava säännöllisesti, että se asettuu. Muuten riittävät ros­kien poisto, tarvittaessa sammalen poisto mekaanisesti sekä nukan har­jaus noin kolmen vuoden välein. Myös täyttöainetta on tarvittaessa lisättävä, Pasanen sanoo.

Kirjoitus perustuu Rakentajapäivän 2019 luentoihin.

Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 1/2020

Aikaisemmat jutut