20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 31.5.2019

Reilun vuoden voimassa ollut kausityölaki ja siihen liittyvä ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen koetaan edelleen byrokraattiseksi ja viljelijää liiaksi työllistäväksi.  

nettiin Poimijat Vilppula

Tulevanakin kesänä pelloillamme työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, joita kausityölaki koskettaa. 

Teksti ja kuva: AnnaMarja Vilander

Kausityöntekijä tarvitsee joko kausityöluvan tai oleskeluluvan kausityötä varten. Luvat määräytyvät työsopimuksen pituuden, kansalaisuuden ja passityypin mukaan. Kausityölaki koskee vain alle yhdeksän kuukauden pituista kausityötä. 

– Mikäli kausityöntekijän työsopimus on alle kolme kuukautta, biometrisen passin haltija voi hakea Migrin verkkopalvelusta työntekoon oikeuttavan kausityötodistuksen. Niin sanotulla vanhalla passilla tulevan työntekijän, eli viisumivelvollisen, on haettava Suomen edustustosta työntekoon oikeuttavaa kausityöviisumia, muistuttaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.

Kahta eri hakua osattava

HML:n puheenjohtaja Ismo Ruutiainen näkee yhtenä epäkohtana sen, että viljelijän pitää osata kaksi hakukäytäntöä, viisumittomille ja viisumillisille erikseen. 

– Tilannetta hankaloittaa lisää se, että monilla ukrainalaisilla on sekä vanhan mallisia että biometrisiä passeja. Se mitä passia käytetään, ratkeaa sen mukaan kumman systeemin kautta paperit saa halvemmalla, hän sanoo. 

Ikävimpiä ovat tilanteet, kun työntekijä kesken prosessin ilmoittaa vaihtavansa passityyppiä. Tulijalta pitää pyrkiä saamaan sitova tieto siitä kumpaa passeistaan hän käyttää.

Ylitarkastaja Ansa Mäntysola Migristä muistuttaa, että työntekijä voi samalla todistuspyynnöllä hakea useamman työnantajan palvelukseen, jos työsuhteet ajoittuvat saman 90 päivän ajalle. 

Kaikkien työnantajien tulee kuitenkin täyttää liitelomake ty6_plus, jonka hakija liittää kausityötodistuspyyntöön.

Tuskastuttavat lomakkeet

Mäntysola kertoo, että sähköisesti Enter Finlandin kautta vireille tulevien kausityötodistuspyyntöjen käsittely on viime vuoteen verrattuna nopeutunut.

– Ulkomaalaisasioiden rekisteriin on tehty muutoksia, joiden johdosta EF:n kautta vireille tulleisiin todistuspyyntöihin tulee automaattisesti päätösehdotus, jonka käsittelijä käy vahvistamassa, hän sanoo.

Marjanviljelijä Sampo Keskinen Kuhmoisista kertoo Enter Finlandin kautta tehdystä kausityötodistuksen hakemisesta.  

– Työntekijä voi täyttää lomakkeen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, joista viimeinen taitaa olla ainut realistinen vaihtoehto. Hakulomakkeelle pääseminen vaatii parin sähköpostin kautta tulevan varmistusviestin kuittaamista. Se on vähäistä siihen nähden, mitä sen jälkeen seuraa.

 Keskisen laskujen mukaan käyttäjän täytettäväksi jää noin 70 kenttää, joista osaa ei edes kysytä paperilomakkeilla. Toisaalta paperilomakkeillakin kysytään tietoja, joita ei nettilomakkeella tarvitse laittaa mihinkään.

–  Miten voitaisiin helpottaa lomakkeen täyttäjän, eli usein kielitaidottoman ukrainalaisen kokemaa tuskaa, Keskinen pohtii. 

Keskisen mukaan lomakkeilla ei ole montaakaan kohtaa, joita työantaja ei tietäisi, mikäli  työntekijä on ollut edellisenä vuonna töissä, ja jos kaikki ilmoitukset esimerkiksi verottajalle on tehty pilkulleen. 

– Ty6_plus -lomakkeessa ei tosin ole esimerkiksi osoite- eikä passitietoja. Käytännössä työnantajalla on kuitenkin tiedossaan melkein kaikki ty6_plus- ja tod_p_kausi -lomakkeilla kysytyt tiedot. Pitäisi riittää, jos työnantaja ilmoittaa nämä Migrille ja työntekijä ne vahvistaa, Keskinen sanoo.

Hän ihmettelee, miksei kausityötodistushakemusta voi jättää työnantajan maksettavaksi samaan tapaan kuin pidemmät luvat voi.   

Suunnitteluun joustavuutta

Ruutiainen kritisoi sitä, että lomakkeilla kysytään edelleenkin itsestään selviä asioita. Useimmat kohdat voisi korvata esimerkiksi niin, että viljelijä sitoutuisi noudattamaan vallitsevaa alan työehtosopimusta sekä Suomen lakeja ja asetuksia. 

 – Ottaen huomioon kuinka paljon tiloillamme työskentelee ulkomaalaisia työntekijöitä, väärinkäytöstapauksia on todella vähän, Ruutiainen huomauttaa.

Kausityövoiman lupahakuprosessin kaikinpuolinen joustavoittaminen olisi suuri etu kaikille kausityövoimaa tarvitseville. Ei ole kenenkään etu, että hakemusprosessiin menee paljon työvoimaa tarvitsevissa yrityksissä viikkokausia aikaa, jonka voisi käyttää johonkin tuottavaankin työhön.

– Olisi ollut parempi, että kausityötodistusten haku olisi määritetty työnantajien tehtäväksi, jolloin olisimme voineet hankkia tarvittavat tiedot työntekijöiltä. Nyt hakeminen on säädetty työntekijän hoidettavaksi. Käytännössä ilman työnantajan apua monetkaan eivät selviä hakemisesta, Ruutiainen toteaa. 

– Vaikka kausityölaissa määritellään monta asiaa, en usko, että esimerkiksi lomakkeiden sisältö ja määrä ovat lain sanelemia. Niiden suunnittelussa virkamiehet saavat käyttää ihan omaakin harkintaa, uskoo Ruutiainen. 

Hakemukset ajoissa   

Migrin toivomuksena on, että kausityötodistuspyynnöt pantaisiin vireille silloin, kun työnantajilla on jo tiedossa työsuhteen alkamispäivä. Tämä on kuitenkin vaikea, koska avomaalla tapahtuvan työskentelyn alkaminen on riippuvainen kevään ja kesän edistymisestä. 

– Todistuspyynnön voi laittaa vireille ilman työn alkamispäivämäärää, jolloin työnantajan tulee ilmoittaa työn alkamispäivämäärä kun se on tiedossa, Mäntysola sanoo.

Ismo Ruutiaisen mielestä työnaloittamisajankohdan ilmoittamisessa eli niin sanotussa myöhästyttämisessä hyvä asia on pilattu.    

Ensinnäkin näyttää siltä, että mainittu menettely ei ole mahdollista haettaessa kausityötodistusta sähköisesti Enter Finlandin kautta. Työntekijälle tämä aiheuttaa 40 euron lisäkustannuksen, koska normaalisti kausityötodistusta haettaessa maksu on 100 euroa.

– Toiseksi, jos kausityölupaa haetaan niin sanotusti normaalisti, päätös tehdään vasta, kun aloittamisajankohta ilmoitetaan.  Jos ajankohdan ilmoittaminen on lähellä työn aloittamisajankohtaa ja päätös tulee ehkä vain joitain viikkoja ennen työn alkamista, työntekijä joutuu odottamaan ja jännittämään päätöstä lähes viime tippaan, Ruutiainen toteaa.

Hän ihmettelee, miksei päätöstä voi tehdä ennen työn aloittamisen ilmoittamista. Näin työntekijä voisi odottaa tarkennettua lähtöajankohtaa levollisin mielin. 

– Kausityötodistuksen saaminen lienee toisaalta melko varmaa, joten asian suhteen ei liene todellista tarvetta hermoilla puolin eikä toisin. 

Ehkä työnantajien pitäisi yrittää ilmoittaa työn alkamiset mahdollisimman varhain ja pyrkiä porrastamaan työvoiman saapuminen. Näin työntekijät voisivat ryhtyä suunnittelemaan hyvissä ajoin muun muassa matkustamistaan. 

– Sitovan työtarjouksen poisto viisumitta tulevilta on hyvä uudistus, mutta viisumilla tulevilta se tarvitaan yhä, Ismo Ruutiainen toteaa.  

Mäntysola sanoo, että hakemusmäärän kasvua seurataan koko ajan, ja pyritään tarpeen mukaan lisäämään henkilöstöä tekemään kausityötodistuksia.

Migrin nettisivuille päivitetään tietoa kausityöstä ja lupien hakemisesta. Sieltä löytyy myös joka viikko julkaistava kausityöhakemusten jonotilanne, samoin kuin tietoa venäjäksi ja ukrainaksi.

Aikaisemmat jutut