20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 14.12.

Kallavesi

Elokuun lopun huikaiseva aamunäkymä tyynelle Kallavedelle. Kuopion vanha satama kaupungin keskustassa on kunnostettu tapahtuma-alueeksi. Alueen laajentaminen on suunnitelmissa.

Teksti ja kuvat: Elina Vuori

Suomi oli täyttänyt sata vuotta viisi päivää aikaisemmin, kun Kuopioon perustettiin kansallinen kaupunkipuisto. Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunkipuisto on vettä ja saaristoa, historian kerroksia ja nykyajan kaupunkikulttuuria.

Tänä vuonna korea kesä vain jatkui ja jatkui. Elokuun viimeinen tiistai ei tehnyt poikkeusta. Tyynelle Kallavedelle kelpasi lähteä tutustumaan Suomen suurimpaan kansalliseen kaupunkipuistoon. 

Muutama kilometri Kuopion keskustasta järvelle päin on lähes erämaata, virkistysalueita ja suojeltua luontoa. Kaupungista puolestaan löytyy erityylisiä, hyvässä kunnossa olevia puistoja kattava ketju. Väliin on ripoteltu historiaa 1800-luvulta lähtien. Kyllä kelpaa nauttia. 

Ja kaikki tämä on nyt tallessa tuleville sukupolville kansallisen kaupunkipuiston ansiosta.

Valkeisenpuisto

Valkeisenpuisto on laaja, viihtyisä ja monilajinen puisto vapaa-ajanviettoon kaikille ikäryhmille. Leikkialueet on juuri peruskorjattu.

Upea saaristo käytettävissä

Ei Kuopionkaan taival kaupunkipuistoksi nopeasti käynyt. Aihetta on pidetty esillä parikymmentä vuotta. Vuonna 2006 aiheesta tehtiin esiselvitys, ja sitä mukaa päästiin lopulta päätepisteeseen.

– Kaupunkipuisto on ennen kaikkea imagohanke, eikä sen käytöstä saa olla epäselvyyttä, sanoo yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen Kuopion kaupungilta.

Järvenselällä on hiljaista hienosta säästä huolimatta. Sen sijaan lintuja riittää kalasääskestä alkaen. Vene lipuu Tuomaansalon luonnonsatamaan, ja luonnonrauha on rikkumaton. Suopursu tuoksuu mäntyjen alla ja mustikoita riittää vielä poimittavaksi.

– Saaristolle olisi paljon käyttöä eri tahoilta, mutta meidän on ajateltava myös luonto-, geologisia ja arkeologisia arvoja, kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jau­hiainen toteaa.

Kaupunkipuiston alueella on kymmeniä saaria yhteensä vajaat tuhat hehtaaria. Osa saarista on luonnonsuojelualueita, osalla on perinteisiä kesämökkejä ja muutamat ovat kaupungin virkistyskäytössä. Esimerkiksi Hietasalon pitkä hiekkaranta houkuttelee kesänviettäjiä.

Valtaosa saarista on aikoinaan tullut kaupungille Ruotsin vallan aikana kuninkaan lahjoittamina.

– Vaikka kuopiolaisilla on paljon veneitä, ja kaupungilla yli 6 000 venepaikkaa, saariston saavutettavuudessa on vielä tekemistä, Jauhiainen sanoo.

Kuopion saaristo on ollut osa tärkeää, muinaista vesireitistöä. Saarista on tehty jopa kivikautisia asbestikeramiikkalöytöjä. Iivarinsalon saarella puolestaan ylläpidetään talonpoikaishistoriaa.

MattijaSirpa

Kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen ja suunnitteluhortonomi Sirpa Nieminen huolehtivat osaltaan Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta.

Tekemistä riittää rannoilla

Kuopion historia kaupunkinakin on pitkä. 1550-luvun alussa Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä. Kuopion pitäjän kirkonkylälle annettiin kaupunginoikeudet 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. 

Kuopio on Suomen yhdennänneksi suurin kaupunki, asukkaita on nyt noin 118 000.

Järveltä tullessa ajetaan uuden Saaristokaupungin sivuitse ja Keilankannan kanavan läpi. Rannoilla on komeita huviloita, omakotitaloja ja uusia kerrostaloja, mutta myös vanhaa rakennuskantaa – sekä liito-oravia. Täällä on tilaa asua luonnonläheisesti.

– Nyt kaupunkipuiston myötä meillä riittää rannoilla tekemistä. Tarvitaan laitureita, laavuja ja vessoja, Jauhiainen listaa.

– Korvamerkittyä rahaa tähän ei ole, mutta poliittinen tahto onneksi on, Laurinen toteaa.

Suojainen Rauhalahti uimarantoineen on esteetön. Satamaa lähestyttäessä sivuutetaan Väinölänniemi. Se on Kuopion vanhimpia virkistysalueita kallioineen ja vanhoine mäntyineen. Kauniin päivän innoittamana nuoriso lienee ottanut rokulia koulusta, ja on valloittanut rannan historialliset huvimajat.

SeppoHelijaMatti Hapelähteenpuisto

Seppo Jauhiainen, Heli Laurinen ja Matti Nikoskelainen Saaristossa.
Hapelähteenpuistossa on monipuolinen kasvillisuus ja toiminnot.

Paljon tehty ja uutta tulossa

Kuopiossa viheralueiden suunnittelua tehdään aika paljon itse. Suunnitteluhortonomi Sirpa Nieminen on ollut kaupungilla jo 22 vuotta. Kuluneet vuodet ovat olleet työntäyteisiä, sillä Kuo­piossa on tapahtunut paljon viime vuosina.

– Hapelähteenpuisto saneerattiin 2009–2011, kävelykeskusta on valmistunut 2014, Koivupuisto 2016, Valkeisenpuiston leikkialueet ovat uusimisen alla, kuten Kauppakadun kävely­alueet. Rännikatuja on kunnostettu yksi kerrallaan. Nyt melkein kaikki on jo käyty läpi, Nieminen listaa.

Snellmaninpuisto kirkon alapuolella on Kuopion vanhin puisto, 1850-luvulta. Upeat, tapettiryhmämäiset kesäbegoniaistutukset värittävät klassista puistoa. Puiston pohjoislaidalla rakennetaan Kauppakadun kävelyaluetta, ja saneeraus leviää seuraavaksi puistoon.

– Puita ja käytäväverkostoa on uusittava, Nieminen toteaa.

Toinen klassikkopuisto on Piispanpuisto 1880-luvulta Lääninhallituksen arvorakennuksen ja Ortodoksikirkon vierellä. Puuistutuksia täydennetään pian.

Kolmas vanhan tyylin puisto on suojaisa Minna Canthin puisto perinteisine perennapenkkeineen. Puiston laidalla on valtava berliininpoppeli lähellä rautatietä.

Sieltä matka jatkuu Hapelähteenpuistoon, josta mieleen tulee Kotkan kansallinen kaupunkipuisto ja Sapokka. Maljanlahden ranta ja puistoa halkova Maljapuro ovat vanhoja virkistysalueita. Nyt 2,6 hehtaarin puistossa on lähiliikuntapaikka, hienot istutukset ja erikoisia kasveja.

Snellmaninpuisto Koivupuisto

Perinteikäs Snellmaninpuisto saa laidalleen uuden kävelyalueen.
Taskukokoinen Koivupuisto keskustassa edustaa modernia tyyliä.

Markkinoinnissa tekemistä

Matti Nikoskelainen on toiminut Kuopion kaupunginpuutarhurina nelisen vuotta. Nyt riittää tekemistä esimerkiksi kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja investointien suunnittelussa.

– Meidän pitää miettiä tarkkaan myös kaupunkipuiston historiallista avaamista sekä opastusta niin asukkaille kuin turisteillekin, Nikoskelainen toteaa.

Kuopiossakin laitakaupungin marketit ovat hiljentäneet keskustaa, mutta nyt suunta on kääntymässä takaisin päin. Jäsentyneet alueet ja kunnossa olevat paikat houkuttelevat yrittäjiä.

Kuopionlahden rannoilla on laajat viheralueet esimerkiksi pelaamiseen ja muuhun liikuntaan, mutta kaavoitus on vielä kesken.

– Tänne on suunnitteilla isoja muutoksia, muun muassa kongressihotelli, uusi ilmaisutaidon lukio ja uutta rantaviivaa. Joudumme ehkä luopumaan rannan komeista hopeasalavista, Nikoskelainen kertoo.

Kierros päättyy lämpimänä iltapäivänä hienoon Valkeisenpuistoon. Kymmenen hehtaarin lammen ympärille on 2005 peruskorjattu monipuolinen alue uimarantoineen, leikki- ja liikuntapaikkoineen. Kauniit, hyvin hoidetut istutukset reunustavat lampea. 

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto on komea, taas erilainen lisä kaupunkipuistojen ketjuun. Luonto, historia ja kulttuuri seurustelevat hienosti keskenään. Ja kaikki näyttää olevan hyvässä huomassa.

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto

  • Suomen 9. kansallinen kaupunkipuisto, perustettu 11.12.2017
  • Pinta-ala noin 7 300 ha, josta vettä noin 6 800 ha, pituus noin 20 km
  • Yleiskaavan mukaisia viheralueita noin 300 ha, asemakaavoitettuja viheralueita noin 28 ha
  • Kaupunkipuiston ominaispiirteinä on sisämaan suurjärviluontoa ja saaristoa suojelualueineen ja muinaismuistoineen, alue on vanha kaupankäynnin solmukohta ja suomenkielisen sivistyksen ja tasa-arvon kehto, Kuopion sataman vanhat rakennukset, puutalokorttelit ja niin sanottu rännikatuverkosto, monet historialliset rakennukset, kuten kaupungintalo, kauppahalli, evankelisluterilainen kirkko ja puukasarmit sekä Minna Canthin koulu ja J. V. Snellmanin Kuopion-kauden kotitalo
  • Puistoista keskeisimmät ovat Väinölänniemen kaupunkipuisto, Snellmaninpuisto, Valkeisenpuisto, Hapelähteenpuisto ja Satamapuisto. Monet näistä on peruskorjattu 2010-luvulla. Myös torin ympäristö ja kävelykeskusta on kunnostettu viime vuosina.
  • Kuopion kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat Puijon mäki ja luonnonsuojelualue on jätetty kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle, jotta eheyden kriteeri pystyttiin täyttämään

Aikaisemmat jutut