20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 23.11.

leikkokukkia

Ruotin puutarhalla näin kauden alussa sekakimpuista puuttuu vielä lajivalikoimaa – mitä ei tosin heti huomaa.  

Teksti: Anu Pirhonen Kuva: Hannele Ruoti

Kotimainen leikkokukka kiinnostaa. Trendistä huolimatta viljelijälle syy on usein käytännönläheisempi: leikot sopivat viljelyrytmiin pidentämään kautta.

 

Kangasalalaisen Ali–Marttilan Puutarhan hehtaarin pinta-alallaan on suurin leikkoruusun viljelijä Suomessa.  Valikoima on myynnissä ympäri Suomen. 

Toinen suuri ruusuntuottaja Viherlandia Jyväskylässä puolestaan myy kaikki reilut neljä miljoonaa leikkoruusuaan puutarhamyymälästään. 

Löytyypä ruusun lisäksi viljelystä toinenkin vanha tuttu, nimittäin krysanteemi. 

Sundellin Puutarhan Arno Sundell on vastannut mynämäkeläisen puutarhan toiminnasta kuutisen vuotta. Sinä aikana liljojen määrä on tuplaantunut.

– Tälle vuodelle on 1 500 sipulia. Krysanteemien määräkin kasvaa 250 kappaleen pistokaskennon verran vuodessa olleen nyt parisen tuhatta oksaa, Sundell kertoo. 

Puolet krysanteemilajikkeista on valkoista, ja liljoissakin kaksi kolmasosaa. 

Lisukkeeksi valmistuu esimerkiksi maksaruohoa, ikiviuhkoa ja muita leikkoja pieniä määriä. 

– Kaikki leikot myydään torilta kuluttajille. Periaatteessa tukkuunkin olisi mahdollisuus toimittaa, yrittäjä tuumii.

Mahkosen Puutarhalla Nurmijärvellä värililja teki paluun neljä vuotta sitten. Aikoinaan liljaa kasvatettiin ulkona, mutta nyt viljellään kasvihuoneessa. Nyt myös vuosikymmeniä viljelyssä ollut krysanteemi palaa, parin vuoden tauon jälkeen.

– 5 000 kappaleen satsi tulee kuutta päivänkakkarakrysanteemia. Satoa saadaan elo–syyskuussa, Mervi Mahkonen kertoo.

Mahkonen kertoo, että kotimaisiin kukkiin on ollut kiinnostusta. Mahkosen Puutarhalta kukat vaihtavat omistajaa oman tukkuauton matkassa. Kukkakauppiaille on myös oma verkkokauppa. 

Ruotin puutarhalla iloittiin ennen juhannusta kauan odotetuista vesisateista. Avomaalla noin puolen hehtaarin alalta valmistuu laaja ja sekalainen kokoelma kesäkukkaa muun muassa asterista leijonankitaan, tsinniaan, tuoksuherneeseen ja trendikkääseen daaliaan – jonka määrää kasvatettiin viime vuodesta. 

Kasvihuonepinta-alaa leikoille on 300 neliötä. Esimerkiksi ruiskukkaa kokeiltiin erä kasvihuoneessa ja se onnistui hyvin. Daaliaa ei puolestaan haluta sisälle, koska avomaalla laatu on parempi. Krysanteemi otettiin takaisin valikoimiin. Näin kasvukautta saadaan pidennettyä ja avomaalta valmistuvien lajien epävarmuutta tasattua. 

– Viljeltävät lajit valitaan sillä perusteella, että saamme lisää värejä. Daalia kiinnostaa sellaisenaan, mutta muuten sekakimput ovat haluttuja. Syötäviä kimppujakin on mietitty, ja vähän tarjottukin, Hannele Ruoti kertoo.

Ryhmäkasvipuutarha toimittaa leikkokukkiaan muutamalle kukkakaupalle, jonkin verran tukun kautta sekä myy niitä torilla.

Urosen Puutarhan asiakkaat saavat nauttia Jämsän suunnalla monen vain haaveilemasta leikkovalikoimasta. Tukkuun tuotteita ei ole tarjottu pienen määrän ja omien myyntikanavien, kukkakaupan ja parin S-marketin, vuoksi.

Ruusua viljellään 350 neliöllä. Vuosi sitten aloitetun gerberan taimia on 300. Värikalla otettiin valikoimiin myös viime vuonna. Lisäksi viljellään väri- ja valkoliljaa sekä iristä. 

– Nämä ”jalommat kukat” tulivat valikoimiin, jotta saimme kukkanippuihin katseenvangitsijoita, Kaisa Uronen kertoo. 

Kesäleikoissakin valikoimaa riittää: leijonankita, tuoksuherne, sinitähtönen, pietaryrtti, hirssi, revonhäntä, jänönputki, ruiskukka, asteri, harsokukka, auringonkukka, sininuppi ja aika moni muu. 

– Laatikkoviljelynä tapahtuvien kesäleikkojen määrä on pikkuhiljaa kasvanut. Kaikki lähti siitä, että Koroisilla oli taimia tarjolla. Kesäleikot on kuitenkin saatava myytyä varsin nopeasti, joten tuskin määrää enää kasvatetaan, Uronen sanoo.   

Kanervon puutarhalla Mäntsälässä on 300 000 kappaletta 10–15 eri värililjalajiketta. Liljoja menee Helsingin Kukkatoimitukselle, keskusliikkeille ja suoraan muutamalle kukkakaupalle. Pääosin tuotanto myydään ennakkoon. 

– Joka viikko istutetaan ja joka viikko saadaan satoa, Matti Kanervo kertoo vapusta lokakuulle jatkuvasta satokaudesta. 

Ruokakaupat haluaisivat satokauden ulkopuolellakin myytävää, mutta valottamisen kalleuden, vahvan myyntituote tulppaanin ja oman hengähdys-
tauon takia tämä saa jäädä. 

Piltti Oy Kauppapuutarha Riihikoskella on monelle tutumpi babypinaatin kasvihuonetuottajana. Elokuusta 2017 lähtien valikoimissa on ollut myös värililjaa. Kyseessä on yritykselle vielä pienen volyymin tuote – vaikkakin määrä tämän loppukesän ja ensi vuoden kevätmyyntiin onkin 75 000 sipulia. Lajikkeita on seitsemän, joista syntyy värinippuja keskusliikkeille. Tukkuun tuotteita ei ole vielä tarjottu, kun menossa on vasta toinen vuosi.

– Tuotteet on myyty etukäteen. Meillä ei toimi, että tuotteita tehtäisiin vapaille markkinoille, Hanna Helenius kertoo.

Keskusliikkeillä olisi kiinnostusta saada eri kuukausille kasveja. Piltin Puutarhalla myös viriää ideoita leikkonipuista. Helenius ei näe, että valikoiman tulisi pysyä muuttumattomana.  

– Valikoiman miettiminen on tälläkin alalla tuotekehittelyä, jossa on elettävä ajan hermoilla, ruusutarhurin tytär sanoo.

Larsson Veljekset Kauppapuutarhan harsokukkaa Sipoosta on ollut myynnissä parikymmentä vuotta Helsingin Kukkatoimituksessa. Heidi Hakala HKT:sta kertoo, että muhkea ja tuoksuva harso on monen kauppiaan hartaasti odottama tuote. HKT myykin keskitetysti tuotteitaan koko Suomeen.  

– Haluamme lisätä kotimaisen tarjonnan tunnettuutta. Toivomme, että meidän kauttamme myytäisiin yhä enemmän kotimaista leikkoa. Viljelijöiden tulisi ottaa meihin rohkeasti yhteyttä, jotta saisimme kukkia vielä enemmän myyntiin, Hakala sanoo.  

 

Aikaisemmat jutut