20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 14.12.

kastelu nettiin

Vaihian tilalla kasteltiin kukka- ja keräkaalia Kustaan päivän iltana.

Teksti: AnnaMarja Vilander Kuva: Sami Vaihia

Kuuma ja kuiva toukokuu ja sateettomana alkanut kesäkuu on haastanut avomaaviljelyä niin kastelun kuin kasvinsuojelunkin osalta. Kova tuuli ja hallayöt eivät ole tilannetta helpottaneet.

 

Ihan mahdoton tilanne on monessakin suhteessa, sillä kuivuuden lisäksi kylmät yöt ja hillitön tuuli ovat kiusana. Sadetta, mutta ei rytinällä, toivoo Kimmo Oravuo Köyliöstä monen muun viljelijän tavoin.

Sadetuksesta huolimatta tuntuu, että mikään ei ole tarpeeksi, vaan kasvustot  kärsivät. 

– Köyliönjärvessä vettä riittää, mutta tuuli on nostanut matalan järven pohjahiekkaa pintaan niin, että kastelulaitteistot tukkeutuvat, harmittelee Oravuo. 

Dennis Grönroos Ålands Hushållningssällskapista kertoo, että Ahvenanmaalla kuiva toukokuu on normaalia, minkä vuoksi kastelumahdollisuus on itsestään selvyys vihannesviljelyssä. 

– Jos nyt jossain on sipulilohkoja ollut ilman kastelua, sipulit ovat jääneet itämättä. Se verran kuivuus on vaikuttanut,. 

Sami Vaihia Nurmijärveltä kertoo, että varhaisia kaaleja on sadetettu paljon. Siitä huolimatta kaalit näyttävät pienehköiltä ja osin kitukasvuisilta. 

Taimettuminen kärsinyt

Ville Vinnikainen Forssasta kertoo, että osa juureksista on taimettunut hyvin, osalla lohkoista ei näy vielä juuri mitään. Sipuli on kohtalaista kuivuudesta huolimatta. 

– Myöhäisimmät porkkanan ja punajuuren kylvökset eivät ole taimettuneet. Eroa ei ole maalajien suhteen, sillä porkkanaa ja punajuurta on multamaillakin, Vinnikainen sanoo. 

Uusintakylvöt eivät hänen mielestään tilannetta paranna, sillä kasvukausi tahtoo jäädä turhan lyhyeksi. 

– Kasteluun ei ole mahdollisuutta, sillä lähistöllä ei ole jokia eikä järviä, eikä ojissakaan ole vettä, Vinnikainen kertoo.

Sadetta, mutta ei tarpeeksi

Mäntyharjulla Vierulan tilalla sadetta saatiin Mikko Kohosen mukaan sen verran, että pölyäminen väheni hetkeksi. 

– Sipulia, varhaiskaalia ja kesäkurpitsaa on kasteltu mansikan ohella. Lampivesi riittää ja sen laatua seurataan, hän toteaa. 

Kohonen on huomannut, että käytettyjäkin sadetuskalustoja on tarjottu netissä aiempia vuosia enemmän.  

– Tuuli on tällä hetkellä niin raju, että kastelun aloittamista ei voi ajatellakaan. Alkuviikon viiden millin sateesta ei ollut kasvustoille apua, mutta pölyn määrää se onneksi vähensi. Pölyä on ollut niin paljon, että se on tunkeutunut harsojenkin alle, kuvailee esimerkiksi jäävuorisalaattia ja kaaleja tuottava Esa Aholainen Joroisista. 

Viileä sää on hieman vähentänyt veden tarvetta. Aholaisen ja Kohosen mukaan alavilla mailla lämpötila on käynyt nollassa, mutta hallalta on toistaiseksi säästytty.  

Kimmo Oravuo tietää, että jossain päin on ollut jopa viiden asteen yöpakkasia, mutta Kasvis-Kartano Oy:n kaalipelloilla niin kylmää ei ole koettu. 

Grönroosin mukaan Ahvenanmaallakin oli kylmiä öitä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. 

Kasvinsuojelu haasteellista 

Kuivuus ja alkukevään lämpö ovat vaikuttaneet myös kasvinsuojelutoimiin.

– Kuiva ja pölisevä peltojen pinta vaikeuttaa ruiskutuksia. Tuholaisten vioituksia on esiin­tynyt yllättävän paljon. Varsinkin luteita on enemmän kuin vuosiin,  Oravuo kertoo. 

Dennis Grönroos kertoo, että lämpimän toukokuun jälkeen rikkakasvien vahakerros on normaalia paksumpi. 

– Se haastaa rikkakasvien torjuntaa heikentämällä kasvinsuojeluaineiden tehoa.  Eniten se on vaikuttanut savikan torjunnassa, Grönroos sanoo. 

Myös Esa Aholainen kertoo kasvinsuojelutoimien vaatineen tänä vuonna tavanomaista enemmän huomiota. 

 – Viljelykasvit ovat stressaantuneita kuumuudesta ja kuivuudesta ja rikkakasvit vahvoja. Maavaikutteisten kasvinsuojeluaineiden teho laskee kuivassa maassa, ja rikkakasvien torjuntatulokset nähdään vasta myöhemmin kasvukaudella, Aholainen toteaa.  

Aholaisen mukaan etenkin pikkukaalikärpästä on ollut tänä vuonna paljon.

– Sitä ei tahdo helpolla löytää, joten se on kuin näkymätön uhka, hän harmittelee. 

Asmo Saarinen Viljelijän Berneriltä kertoo, että tiedusteluja kasvinsuojeluun liittyen tulee paljon, ja tilanne on samanlainen koko maassa.  

– Rikkakasvien torjunnassa kuivuus vähentää maavaikutteisten aineiden tehoa. Lehtivaikutteisten ongelmana on rikkakasvien sitkistyminen näissä oloissa. Tuholaiset taas viihtyvät lämmössä, ja varsinkin punkit ovat nauttineet siitä, Saarinen tietää.

Sato jäänee normaalista

Sadon määrää on turha tässä vaiheessa ennustaa, mutta Kimmo Oravuon sanoin pitäisi kyllä tapahtua jotain ihmeellistä, että normaaliin satoon vielä päästäisiin

–  Vahinkoa on jo syntynyt. 

Ville Vinnikainen pohtii, että sade ei olisi vielä liian myöhäistä sadon kannalta. 

– Juhannukseen mennessä juuresten pitäisi olla taimettuneina, jotta sato ehtii valmistua ajoissa. Nyt jo tiedetään, että sato jää tavanomaista pienemmäksi. Kuinka paljon, sitä ei voi sanoa tässä vaiheessa, Vinnikainen toteaa. 

Aholainen luottaa vielä tähän satokauteen. 

– Haasteellista on, mutta työtä tekemällä voi saada tulosta, vaikka sekään ei vielä ole varmaa.

 

Ennätyskuivaa ja -lämmintä

Toukokuun sateet painottuivat suuressa osassa maata vain kuukauden ensimmäisiin päiviin. Useilla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla etelässä ja lännessä ei mitattu sadetta toukokuun 3. päivän jälkeen. 

Kuukauden sademäärät vaihtelivat pääasiassa 10 ja 30 millimetrin välillä. Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen pieniä. Lisäksi toukokuu oli monin paikoin koko mittaushistorian lämpimin.

Ilmatieteenlaitos

 

Aikaisemmat jutut