20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 7.9.

v p reskola

Veli-Pekka Reskola on maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja. 
Hän vastaa Miten on -palstalla kysymyksiin näennäisviljelystä.

Teksti: Milla Tolonen Kuva: Elina Vuori

Näennäisviljelyssä pellot pidetään viljelyssä maataloustukien avulla, mutta viljelijä ei edes tavoittele hyvää korjattavaa satoa. Epäilläänkö Suomessa harjoitettavan näennäisviljelyä?

– Kyllä siitä on vahva epäilys. Etenkin nauriin ja retiisin pinta-alat ovat nousseet merkittävästi, vaikka näiden kasvien markkinat eivät ole kasvaneet vastaavasti. Myös tuorekäyttöön tarkoitetun palkoherneen ala on epäilyttävän suuri. 

Kasvihuonepuolella tillin ja persiljan viljelyyn ilmoitetut alat herättävät myös epäilyksiä näennäisviljelystä.

Miksi juuri nämä kasvit?

– Puutarhakasveilla on peltoviljelykasveja korkeammat tuet, ja näillä mainituilla kasveilla viljely on melko yksinkertaista. Viljelykustannukset pystytään niillä minimoimaan. Kun sadonkorjuuvelvoitetta ei ole ollut, kasveja on saatettu viljellä tukien, mutta ei myyntikelpoisen sadon saamiseksi.

Mitä asialle on maa- ja metsätalousministeriössä tehty?

– Tänä vuonna kaikilla C-alueella viljelyyn ilmoitetuilla avomaavihanneksilla on sadonkorjuuvelvoite. ELY-keskukset valvovat tämän ehdon täyttymistä osin riskiperusteisesti.

Jos näennäisviljely paljastuu, mitä siitä viljelijälle seuraa? 

– Viljelijä menettää ne viljelijätuet, joissa sadonkorjuuvaatimus on tuen ehtona. Viljelijätuet on tarkoitettu ammattimaisen maatalouden kasvintuotannon tukemiseen. Koska kaikki viljelijät ovat jakamassa samaa tukirahaa, satoa tavoittelemattomat näennäisviljelijät vievät tukieuroja vakavasti viljelyyn suhtautuvilta. 

Aikaisemmat jutut