peltokuva

Kilpailukykysopimuksen mukaan työaikaa pidennetään tulevana kasvukautena palkkaustavasta riippumatta.

Teksti: Veli-Matti Rekola Kuva: AnnaMarja Vilander

Olkoon kuluva vuosi puutarha- ja maatalousyrittäjille kilpailukykyinen. Työmarkkinoilla sovellettava kilpailukykysopimus ainakin johdattaa tähän. Uudet työehtosopimukset tälle vuodelle on solmittu kyseisen sopimuksen mukaisina myös Maaseudun Työnantajaliiton sopimusaloilla.

Kilpailukykysopimuksella pyritään osaltaan palauttamaan sitä kilpailukyvyn heikentymistä, jota hyvinä talousvuosina tapahtui. Koska kaikki toimialat ovat riippuvaisia toisistaan, myös työmarkkinaosapuolet halusivat kilpailukykysopimuksesta mahdollisimman kattavan ratkaisun, jossa sekä yksityinen että julkinen sektori ovat mukana.

Tässä lähes onnistuttiinkin. Työnantajien mielestä vuodelle 2017 neuvotellut työehtosopimukset vakauttavat yritysten tilannetta kaikilla toimialoilla ja antavat työllistämismahdollisuuksia, kun palkkakustannukset eivät nouse.

Työllistämisen kannalta askeleita oikeaan suuntaan

Vaikka palkkojen yleiskorotuksia ei tänä vuonna toteuteta, työnantaja voi harkintansa mukaan toteuttaa yrityskohtaisia ja henkilökohtaisia palkantarkistuksia.

Työllistämisen kannalta keskeistä on välillisten työvoimakustannusten hillitseminen. Kilpailukykysopimuksessa tähänkin aiheeseen puututtiin sopimalla siitä, että työttömyys- ja työeläkevakuutuksessa maksurasitusta siirretään työnantajilta työntekijöille.

Täten toteutetaan myös sosiaalivakuutusten vakuutus-luonnetta, jossa edunsaaja osallistuu ­aiempaa enemmän kustannuksiin.

Edellä mainittujen maksujen lisäksi työnantajan sairausvakuutusmaksu puolittuu tälle vuodelle.

Pidennetään työaikaa

Tähän asti useimpien työntekijöiden vuosittaista työaikaa on lyhennetty palkallisilla lyhennysvapailla eli niin sanotuilla pekkaspäivillä. Tältä osin kilpailukykysopimus edustaa uudistunutta ajattelua, eli Suomen todistetusti lyhyttä tehtyä työaikaa pidennetään tästä vuodesta eteenpäin.

Työajan pidennys on 24 tuntia työntekijän vuosiansiota muuttamatta. 

Työmarkkinoilla on syntynyt erilaisia ratkaisuja työajan pidentämisestä. MTA:n työehtosopimuksissa ratkaisumalli on se, että työehtosopimukseen sisältyvää työajan lyhennystä leikataan 24 tunnilla.

Vakituisella kokoaikaisella työntekijällä kolme työajan lyhennysvapaata muuttuu työpäiviksi.

Aiemman sadan tunnin sijasta työajan lyhennysvapaata voi kertyä tänä vuonna 76 tuntia. Kuukausi- tai tuntipalkkaisella kokoaikatyöntekijällä vuosiansio säilyy ennallaan, kun aiempi kolmelta vapaapäivältä maksettu palkka siirtyy kolmen työpäivän palkaksi.

Työaika pitenee urakassakin

Työajan pidentäminen ei riipu palkkausmuodosta. Myös 40 tuntia viikossa tekevällä urakkapalkkaisella kokoaikatyöntekijällä työajan pidentäminen toteutuu edellä mainitulla tavalla.

Samoin ulkomaisilla kausityöntekijöillä, jotka ovat Suomessa esimerkiksi kolme kuukautta, työaika pitenee työsuhteen aikana koska pekkasvapaita kertyy ­aiempaa vähemmän.

Työajan pidentäminen on tarkoitettu koskemaan kaikkia työntekijöitä: myös osa-aikaisia. Heidän kohdallaan pidennys toteutetaan suhteessa kokoaikatyöhön.

Siten esimerkiksi työntekijän, jonka viikkotyöaika on 30 tuntia, työaikaa pidennettäisiin 18 tunnilla. Palkkaukseen tämä vaikuttaa siten, että kuukausipalkkaisella palkka säilyy ennallaan ja tuntipalkkaisella nämä työajan pidennystunnit ovat palkattomia.

Työajan pidentämisessä syntyy työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Varsinaisten työtuntien lisäksi niitä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi yrityskohtaiseen ammatilliseen koulutukseen.

Huomiota paikalliseen sopimiseen

Eri alojen uusissa työehtosopimuksissa on tarkasteltu myös paikallisen sopimisen periaatteita. Myös MTA:n työehtosopimuksissa tarkennettiin yrityskohtaisen sopimisen osapuolia. Henkilöstöä edustaa luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, mikäli sellainen on valittu.

Ellei ketään edustajaa ole, sopiminen tapahtuu työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Se, mistä asioista työpaikalla voidaan sopia, on puolestaan todettu alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Paikallinen sopiminen tulee korostetusti esille tilanteessa, jossa yritys joutuu vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka uhkaavat aiheuttaa henkilöstövähennyksiä.

Näiden välttämiseksi osapuolet työpaikalla voivat neuvotella ja sopia esimerkiksi työsuhteen ehtojen muutoksista, joilla päästään vaikean tilanteen yli. Tätä koskeva uusi kohta on sisällytetty 1. helmikuuta 2017 voimaan tulleisiin työehtosopimuksiin.

Puutarha-alan tes voimassa 1.2.2017–31.1.2018

• Ei palkankorotuksia 2017

• Työajan pidentäminen 24 tunnilla

• Sosiaalivakuutuksen muutokset

Aikaisemmat jutut