rahkasammal

Kolmen viikon ikäisiä salaatin taimia. Vasemmalla sammalta sisältävä kasvualusta ja oikealla salaattiturve. Sammalta sisältävässä kasvualustassa salaatit kasvavat vähintään yhtä hyvin kuin salaattiturpeessa.

Teksti ja kuva: Riikka Kerttula
Kirjoittaja on Biolan Oy:n puutarhaneuvoja. Novarbo Oy on Biolan Oy:n tytäryhtiö.

Rahkasammal on ekologinen ja uusiutuva luonnonvara, jolla on monia hyviä viljelyominaisuuksia. Rahkasammalkasvualustat ovat toimineet ammattiviljelykokeissa jopa paremmin kuin turve- ja kivivillakasvualustat. Rahkasammal lisää kasvualustan ilmavuutta, parantaa juuriston kasvua ja hillitsee homesienten kasvua.

Biolan Group on ollut mukana elävään sammalmateriaaliin perustuvien kasvualustojen tuotekehityksessä jo vuodesta 2000. Nyt Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy on aloittanut rahkasammaleen koneellisen korjuun, mikä mahdollistaa sammalraaka-aineen hyödyntämisen laaja-alaisemmin.

Sammaleen tuotanto eroaa merkittävästi kasvuturpeen tuotannosta. Sammaltuotannossa suota ei tarvitse kuivata ja suon ekotyyppi säilyy lähes ennallaan. Sammaltuotantoon käytetään niin sanottuja kitumaan soita, joiden kunnostus metsämaaksi on epäonnistunut. Arvioiden mukaan näitä on Suomessa liki miljoona hehtaaria ja niistä noin 300 000 hehtaaria soveltuisi rahkasammaleen nostoon.

Sammalta nostetaan kerralla noin 15‒25 senttimetrin kerros suon pinnasta ja kasvu jatkuu heti korjuun jälkeen. Uusi nosto voidaan samalta suoalueelta tehdä 15‒30 vuoden välein, mutta suomaisema ja -lajisto ennallistuu jo parissa vuodessa. Siksi pintarahkan korjuu on aidosti uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämistä.

Kasvualusta on ilmava

Kasvualustassa vesi ja ilma yhdessä täyttävät huokostilan. Toisen lisäys aiheuttaa aina toisen vähenemisen. Mitä suurempia kasvualustahuokoset ovat, sitä helpommin vesi liikkuu ja on kasvin käytettävissä. Sammalkasvualusta on ilmavampaa kuin turve. Sammalkasvualusta sisältää kuitenkin kasveille käyttökelpoista vettä vähintään saman verran kuin turvekasvualusta. Toisaalta sammalkasvualustassa vesi on löyhemmin varastoituneena, mikä saattaa muuttaa kastelurytmiikkaa.

Kasvi ottaa kasvualustasta ravinteita, vettä ja happea. Kasvihuonetuotannossa yleensä vettä ja ravinteita on riittävästi kasvin käytettävissä, mutta hapesta tulee minimitekijä. Riittämätöntä happivarastoa joudutaan kompensoimaan varovaisemmalla kastelulla. Lisäämällä ilmavuutensa säilyttävää rahkasammalta turvekasvualustaseoksiin saadaan juu-

rien käyttöön enemmän happea ja lisää kasvupotentiaalia sekä elinvoimaisempi juuristo.  

Rahkasammal hillitsee homesienten kasvua

Rahkasammal on kauttaaltaan lievästi antiseptinen eli se pystyy vähentämään tiettyjen haitallisten sienten kasvua kasvualustassa. Kokeissa rahkasammal on vähentänyt esimerkiksi kanelihomeen ja taimipoltetta aiheuttavan Alternaria-sienen esiintymistä turvealustassa.

– Antiseptisyydestä tarvitsemme vielä lisää tutkimustuloksia. Uskon olevan suuri etu, että sammal on elävää kasvustoa. Sammaleessa on valmiina toimiva pieneliöstö, joka suojaa myös viljelykasvia. Turve on kuollutta rahkasammaleen osaa ja siinä ei enää ole samanlaista mikrobistoa. Toisaalta turvettakin helpommin haitalliset mikrobit iskevät täysin steriileihin kasvualustoihin, kuten kivivillaan, pohtii Novarbon tekninen johtaja Anssi Jalava.

Oksasen puutarhalla kokeillaan rahkasammalta

Oksasen Puutarha kasvattaa vuosittain noin 12 miljoonaa erilaista salaattia ja yrttiä suomalaisiin ruokapöytiin.

– Olemme kylväneet nyt muutamia eriä sekä salaattia että yrttejä salaattikasvualustaan, jossa on mukana elävää rahkasammalta. Haluamme kokeilla saavutetaanko sammallisäyksellä niitä etuja, joita luvataan, sanoo toimitusjohtaja Juha Oksanen.

Suljettuihin kastelujärjestelmiin rahkasammal soveltuu paremmin kuin turve, koska sammaleesta ei liukene humusta veteen. Se helpottaa kiertävän liuoksen suodatusta.

– Joudumme kasvattamaan yrtit samassa linjastossa kuin salaatit. Joillekin yrteille salaattien kastelumäärät ovat turhan suuret. On mielenkiintoista nähdä hyötyvätkö esimerkiksi timjami, oregano, meirami ja salvia sammaleen tuomasta paremmasta ilmavuudesta. Yksi erä timjamia on jo ehditty kasvattaa sammalseoksessa ja sen kasvu näytti lupaavalta, Oksanen kertoo.

 

 

Aikaisemmat jutut