Puutarha&kauppa: Pölytystä ja biologista torjuntaa

Pölytyspalvelu on monelle viljelijälle tuttua vuosien takaa.

Teksti: AnnaMarja Vilander Kuva: Marja-Leena Lahdenperä

Yhteistyö mehiläistarhaajien kanssa lisääntynee, kun ympäristökorvaukseen hyväksytään myös mehiläislevitteinen biologinen kasvinsuojelu mansikalla, vadelmalla ja omenalla.

Tuula Lehtonen Suomen ­Mehiläishoitajain liitosta kertoo, että viljelijät ovat entistä kiinnostuneempia mehiläispesien vuokraamisesta, ja tarhaajat puolestaan tarjoavat palvelua entistä enemmän.

– Ympäristöarvoja on syytä myös pitää esillä, sillä ne kiinnostavat kuluttajia, hän toteaa.
Pölytyspalvelun hinta tulee sopia kirjallisesti. Samoin esimerkiksi pesien määrä ja niiden sijoittelu, käytössä olevat kasvinsuojelutoimet ja -aineet sekä muut osapuolten velvollisuudet on hyvä selvittää yhteistyön alussa.

Ympäristökorvauksessa huomioon

– Ympäristökorvausta kasvinsuojeluaineen mehiläislevityksestä voivat saada viljelijät, jotka ovat tehneet ympäristökorvaussitoumuksen ja valinneet vaihtoehtoiseksi toimenpiteeksi puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun, ylitarkastaja ­Veli-Pekka ­Reskola kertoo.
Korvausta maksetaan mehiläislevitteisestä harmaahomeen torjuntaan käytettävästä mikrobiologisesta valmisteesta mansikalla ja vadelmalla.
– Jotta toimenpide hyväksytään ympäristökorvauksen piiriin, kasvinsuojeluaineen, kuten Prestop Mix-valmisteen on oltava Tukesin hyväksymä. Jos uusia aineita tai käyttökohteita hyväksytään marjoille tai hedelmille, ne ovat käytettävissä ympäristökorvauksessa, Reskola selvittää.
Tämän vuoden alusta Tukes on hyväksynyt Prestop Mixin käytön myös omenan siemenkotamädän biologiseen torjuntaan. Näin ollen myös se on tullut hyväksyttäväksi ympäristökorvauksessa.

Tutkinto vaaditaan valmisteen levittäjältä

Mehiläislevityksen käytöstä monivuotisten kasvien biologisessa kasvinsuojelussa korvataan 500 euroa hehtaarilta vuodessa. Valittuja puutarhatoimia on toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä viiden aarin kasvulohkolla, ellei tila lopeta puutarhaviljelyä kokonaan.
Jotta korvausta maksetaan, hehtaaria kohti pitää olla vähintään kaksi mehiläispesää. Pesät voivat olla joko tilan omia tai vuokrattuja, ja niissä on oltava asianmukaiset kasvinsuojeluaineen levityslaitteet sekä erilliset ulos- ja sisäänmenoaukot.
– Kimalaisten käyttö levittäjinä ei ole korvattavaa, mutta niitä voi käyttää kasvinsuojeluaineen levittäjinä ja pölyttäjinä omalla kustannuksella, Reskola huomauttaa.
Tuula Lehtonen painottaa, että mehiläistarhaajan ja viljelijän on syytä sopia, että mehiläispesiä käytetään biologisessa kasvinsuojelussa. Kasvinsuojelututkinto vaaditaan henkilöltä, joka käyttää mikrobiologista kasvinsuojeluvalmistetta.

Omenatarhassa pölyttäjinä

Timo Krappen omenatarhalla Lohjansaaressa mehiläispesiä on ollut usean vuoden ajan.
– Olen miettinyt, pitäisikö pesiä sijoittaa tarhan sisällekin, ja jos, niin minne: rivien päihin vai puiden väliin? Jos pesät tuodaan tarhan sisälle, kuinka paljon tarvitaan hoitotoimia kukinta-aikana, Krappe pohtii.
Hän on huomannut, että pölytyksen tehoon vaikuttavat sään ohella esimerkiksi voikukat: pitäisikö ne niittää käytäviltä pois ennen kukintaa, jotta mehiläiset huomaisivat myös omenankukat.
– Lajikkeet kukkivat eri aikoihin, ja kun eri lajikkeita on ollut ympäri tarhaa, silläkin on merkitystä. Uusissa istutuksissa yksi lohko on samaa lajiketta, joten tilanne voi muuttua, Krappe kertoo kokemuksistaan.
Tähän saakka pesät ovat olleet ainoastaan pölytyksen varmistajina, mutta tulevaisuudessa niitä voidaan käyttää myös kasvinsuojelussa.
– Jokaiseen pesään ei kuitenkaan ole ehkä tarpeen laittaa vektorilevitintä, koska lajikkeiden välillä on eroa siemenkotamädän herkkyydessä, Krappe mainitsee.

Hunajaa tarinan kera

Mehiläistarhaaja Helena ­Saatsi Mäntsälästä on tehnyt vuosia yhteistyötä Santasen mansikkatilan kanssa.
– Aloitimme muutamalla pesällä, ja nyt niitä on yhdeksän. Nykyiseen sijoitteluun sekä viljelijä että minä olemme tyytyväisiä, Saatsi kertoo.
Viljelijä on levittänyt kasvinsuojeluaineen ja hoitanut muutkin harmaahomeen torjuntaan liittyvät toimet. Hehtaaria kohti on kaksi mehiläispesää.
Tilalla käy paljon itsepoimijoita, mutta mehiläispesistä ei ole ollut ongelmia, vaikka ne ovat mansikkalohkoilla.
– Tilan työntekijöille niistä on ollut jonkin verran riesaa, mutta keskustelemalla asiat on saatu kuntoon, Saatsi toteaa.
Sekä tarhaajan että viljelijän saama palaute mehiläispesistä on ollut positiivista.
– Viljelijän mukaan asiakkaat suhtautuvat myönteisesti harmaahomeen torjuntaan, kun heille kerrotaan mehiläisten hoitavan sitä, Saatsi kertoo kokemuksista.
Hän markkinoi marjatilalta kertyneen hunajan mansikkapellon hunajana.
– Purkin mukana on tarina siitä, mistä hunaja on peräisin. Kaikki Helsingissä Stockmannin Herkussa myynnissä olleet hunajat ovat jo nyt loppuunmyytyjä, hän sanoo tyytyväisenä.

Kirjoitus perustuu Suomen Mehiläishoitajain Liiton seminaariin Lohjalla 18.2.2016.

Aikaisemmat jutut