preeriaistutus1

Teksti: Elina Vuori Kuvat: Peter Helenius

Oikea kasvi oikealle paikalle -periaate on päässyt unohtumaan, kun viherrakentamisessa paikka yleensä muokataan kasville sopivaksi. Helpommalla pääsisi, jos mentäisiin paikan ehdoilla. Puutarhapalvelu Hannonen Oy:ssä periaatetta on testattu käytännössä. Suomalainen preeriaistutus onnistui Kirkkonummella.

Viheralan trendinä on ollut jo käsittämättömän kauan, että rahat eivät riitä kunnon ylläpitoon. Silti kukaan ei ole tehnyt asialle mitään. Joko olisi aika muuttaa suunnittelu- ja rakentamisperiaatteita, kysyy Jouko Hannonen Puutarhapalvelu Hannosesta. Hänen viheralan yrityksensä on omalta osalta pyrkinyt markkinoimaan ekologista otetta vihertöihin. Paikalla olevien maamassojen hyödyntäminen, kierrätysmateriaa­lien sekä luonnon- ja vaatimattomien kasvien käyttäminen, hyönteishotellit ja kemikaalittomuus ovat kestäviä periaatteita.

- Varsinkin biotooppipohjaisessa kas­vien käytössä meillä on kuitenkin valtavasti opeteltavaa. Jostain on kuitenkin aloitettava, Hannonen sanoo.

Mallia muualta Euroopasta

Teollisesti tuotetut kasvualustat 1980-luvun lopulta alkaen mahdollistivat, että melkein mikä tahansa kasvi menestyi missä tahansa. Enää ei tarvinnut miettiä, mikä kasvaisi juuri tällaisessa maassa. Rahaa tuntui olevan, eikä ylläpitoakaan tarvinnut sen kummemmin miettiä.

- Meidän puutarhakulttuurimme on sen verran lyhyttä ja ohutta, että mahtoiko meillä olla kunnon kasviosaamista aikaisemminkaan mitenkään laajasti. Tietenkin jotkut, Pentti Alanko etunenässä, ovat osanneet ja puhuneet biotooppipohjaisesta kasvien käytöstä pitkään.

Muualla Euroopassa biotooppiset periaatteet ovat olleet ja ainakin tulleet viime vuosina merkittäväksi osaksi viherrakentamista.

- Brittien puutarhakirjoissa joka kasvista on selitetty tarkat kasvupaikkavaatimukset. Siellä ei automaattisesti tehdä massojen vaihtoa, eikä edes suuremmin paranneta maata istutuksia tehdessä, Hannonen sanoo.

Hän on toiminut pitkään Euroopan viherrakentajien yhdistyksessä, ELCA:ssa, ja pohjoismaisessa viheryhteistyössä. Näillä matkoilla Hannonen on nähnyt, kuinka esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa homma jo osataan.

Lisää arvostusta ylläpidolle

Suunnittelu ja rakentaminen ovat meillä eriytyneet toisistaan. Osalla suunnittelijoista ei ole hyvää käsitystä tai tuntumaa ylläpitotöistä, eikä esimerkiksi hoitoresursseista kerrota heille etukäteen.

- Olisi ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelu ja rakentaminen lähtisivät ylläpidon resursseista. Muuten tasapainoa ei voida saavuttaa, Hannonen painottaa.

Hän korostaa, että myös ylläpidon arvostusta pitäisi meillä nostaa. Nyt meillä tunnutaan arvostavan vain uuden rakentamista.

- Lisäksi esteettisen näkemyksen pitäisi muuttua niin, että viheralueet pärjäisivät vähemmällä ylläpidolla.

Mitään koetoimintaa tai tutkimusta biotooppipohjaisista alueista meillä ei ole. Vain hulevesikohteisiin – jotka ovat parhaimmillaan juuri näiden periaattein hoidettuja – on saatu jotain tutkimusta.

- Toisen asteen viheralan koulutuksesta poistettiin juuri ekologia oppiaineista. Juuri kun koko ala tarvitsisi paljon koulutusta tästä aiheesta!

preeriaistutus4 preeriaistutus5 preeriaistutus6

40 lajin preeriaistutus

Puutarhapalvelu Hannonen pääsi toteuttamaan kesällä 2014 lähes vahingossa preeriahenkisen perennaryhmän Kirkkonummelle yksityispihaan. Asiakas toivoi ”jotain” pihansa nurmikkokummun tilalle. Kumpu paljastui rakennusjätekasaksi.

- Mietimme suunnittelijamme Peter ­Heleniuksen kanssa heti preeriaistutusta, koska maan kuljettaminen oli hankalaa, eikä hoitohaluja tai kastelumahdollisuutta ollut.

He konsultoivat Tanskan johtavaa biotooppiosaajaa, Jens Thejseniä, onnistuisiko ryhmän perustaminen. Helenius löysi Minnesotan yliopiston sivuilta hyvän ohjeistuksen kasvilistoineen, ja niin kohde toteutettiin.

- Sovelsin kasveja meikäläisiin olosuhteisiin. Osa on ihan tuttuja perennoja, mutta joukossa on myös harvinaisempia lajeja ja paljon erilaisia heiniä, Helenius selvittää.
Istutusalan koko on noin 250 neliömetriä. Nurmikko kuorittiin pois ja kasaa muotoiltiin. Päälle levitettiin viisi senttiä multaa – varmuuden vuoksi – ja sen päälle 10–15 senttiä 0–8 millin hiekkaa. Kasvilajeja tuli noin 40, joista 13 on heiniä. Istutustiheys oli 6–7 tainta neliölle.

- Mitään istutuskarttaa ei tehty, vaan olin mukana istuttamassa. Päätin työtä tehdessä, mitä tulee mihinkin. Kasvit ovat yksittäin ja pienissä ryhmissä, Helenius selittää.
Alku vaikuttaa lupaavalta

Ideana tällaisessa ryhmässä on, että vaikka joku kasvi kuolisi välistä, naapurit täyttävät sen tilan. Tällaisessa ryhmässä myöskään yksittäinen horsma tai saunio ei haittaa – asiakas ei välttämättä edes huomaa sen olevan rikkakasvi. Ilme vaihtuu vuodenajan ja vuosien mukaan.

- Edellytys onnistumiselle tietenkin on, että alustassa ei ole rikkaruohoja. Tässä oli onneksi hoidettu nurmikko päällä, Hannonen kertoo.

Ryhmä lähti heti hyvin kasvuun, ja kukki jo istutusvuoden loppukesällä. Sitä kasteltiin istutusvuonna pari kertaa. Viime kesänä kasvusto oli jo lähes sulkeutunut. Sinne tehtiin kesällä pari lyhyttä hoitoiskua, mutta ei esimerkiksi leikattu alas, eikä kasteltu.

- Yhtään kasvia ei ole kuollut. Se on kukkinut koko kesän ja tuonut paljon perhosia ja pörriäisiä pihaan. Asiakas on oikein tyytyväinen ratkaisuun, iloitsevat Hannonen ja Helenius.

preeriaistutus7PUUTARHAPALVELU HANNONEN OY

  • Perustettu nimellä Puutarhapalvelu Jouko Aksola 1985 Kirkkonummelle
  • Vuonna 1988 Jouko Hannonen mukaan ja nimeksi tuli Puutarhapalvelu Aksola & Hannonen Ky. Syyskuussa 2009 yrityksen nimi muuttui Puutarhapalvelu Hannonen Ky:ksi
  • Viherrakentaminen, -suunnittelu, -konsultointi ja ylläpito, pääasiassa omakotipihoja pääkaupunkiseudulla
  • Hannonen osakkaana myös ZinCo Green Roof -viherkattoyrityksessä
  • Markkinoi ekologista viherrakentamista
  • Vakituisia neljä, parhaimmillaan 10 henkeä
  • Liikevaihto noin 700 000 euroa

 

Aikaisemmat jutut