viherkatot tulevat

Teksti ja kuvat: Elina Vuori

Puhe viherkatoista on hiljalleen kääntymässä teoiksi. Suomalaista tutkimustietoa alkaa kertyä, RT-kortti aiheesta on valmistumassa ja Helsingin viherkattolinjaus antaa vahvan ohjeen viherkattojen rakentamiseen.

Viherkaton edut ovat kiistattomat paljaaseen kattoon verrattuna: eristyskyky, lämpösaarekeilmiön, pölyn, melun ja häikäisyn vähentäminen, huleveden pidättäminen, kauneus-, virkistys- ja ekologiset arvot sekä toimintamahdollisuudet.

Arvokkaita vaikutuksia ihmisten mieliin

FT Kaisa Hauru on tutkinut viherkattojen virkistäviä kokemuksia kaupunkiympäristössä. Katot mahdollistavat esteettisiä ja henkisiä kokemuksia, elpymistä ja rentoutumista. Siellä voi myös puuhata, leikkiä, kuntoilla, olla sosiaalisessa kanssakäymisessa ja tarkkailla luontoa.

Jo 40 sekunnin pelkkä kukkivan viherkaton katselu paransi opiskelijoiden tarkkaavaisuutta ja suoriutumista. Mitatut kokemukset pienellä maksaruohokatolla olivat elvyttävyydessä kaupunkimetsän luokkaa, Hauru kertoo.

Kysyttäessä ihmisten toiveita, viherkatoille haluttiin rikasta ja monimuotoista luontoa. Toivottiin myös viljelymahdollisuutta ja sosiaalisia toimintoja.

- Onnistuneen viherkaton tulee olla hyvin suunniteltu, esteettinen ja sisältää mielellään toiminnallisuutta. Katoilla kaupungin keskellä on mahdollista lyhyilläkin
käynneillä saavuttaa uudenlaisia kokemuksia, joita ei maassa voi saada, Hauru korostaa.

Viivyttää ja eristää, mutta valuttaa ravinteita

Lahdessa ja Hollolassa on tutkittu viherkattojen kykyä pidättää vettä, ravinteita ja lämpöä. Tutkimusta vetää FT Kirsi Kuoppamäki. Kymmenen sentin tiilimurskakoekatoilla kerättiin talteen ja analysoitiin kaikki katon läpi tuleva vesi.

– Keskimäärin 70 prosenttia sateista jäi viherkattoon, kesäsateista jopa 90, mutta talvisateista 20–40 prosenttia. Tärkeää on kuitenkin myös se, että viherkatto
viivästyttää rankkasateiden valumista viemäriverkostoon, Kuoppamäki tiivistää tuloksia.

Viherkatoilta valuu kuitenkin ravinteita, jopa enemmän kuin mitä sinne on laitettu. Tähän saattaa vaikuttaa myös katon ikä.
– Biohiilen lisääminen kasvualustaan vähensi varsinkin typen valumista noin 50 prosentilla. Silti olisi hyvä, että kattovedet johdettaisiin esimerkiksi viheralueille,
Kuoppamäki sanoo.

Viherkatto toimii eristyskerroksena. Se tasaa sisätilojen lämpötilaa, jopa talvella märkänä ja jäätyneenä. Toistaiseksi määräykset eivät kuitenkaan anna vielä laskea viherkattoa erityskerrokseksi

Potentiaalia tiiviillä ja katetuilla asuinalueilla

Maisteriopiskelija Laura Lehtovuori on tehnyt laskelmia, miten viherkatot pidättäisivät eri voimakkuuksisia sateita eri kaupunginosissa Helsingissä. Tarkastelussa olivat tiivisti rakennettu Itä-Pasila, melko tavanomainen lähiö Pihlajamäki ja pientalovaltainen, puutarhamainen Veräjämäki.
Alueet laserkeilattiin, ja merkittiin kaikki alle kymmenasteiset katot. Valuma-arviot alueista olivat jo olemassa. Sateiksi valittiin  pieni, reilun kymmenen millimetrin sade ja suurempi, reilun 20 millin sade.

– Itä-Pasilassa katoista 75 prosenttia olisi viherkatoiksi sopivia. Se on 15 prosenttia alueen koko alasta. Tällöin pienemmästä sateesta jäisi purkautumatta noin 57 prosenttia ja suuremmastakin melkein 50 prosenttia, Lehtovuori kertoi

Laaja sammalkatto Meilahteen

Helsingin Meilahteen valmistui liikuntakeskus pari vuotta sitten. Sen noin 5 000 neliömetrin katto on loiva, noin 12 astetta. Painorajoitus on kuitenkin 50 kiloa neliölle, joten vain sammalkatto oli mahdollinen.

– Sammal-maksaruohokatot muuttuvat yleensä meidän oloissamme pelkiksi sammalkatoiksi ajan myötä. Nyt kokeilemme eri kasvualustoja ja sammallajeja katolla, tohtorikoulutettava Juha-matti Niemikapee kertoo.

Tutkimuksen tavoitteena on löytää sammalille paras kasvualustavaihtoehto ja sen paksuus, seurata lajistoa ja sen kehitystä sekä seurata miten kasvuolosuhteet vaikuttavat kasvukerrokseen. Myös katolta tulevien vesien laatua tutkitaan.

Katolle levitettiin ensin vedenpidätysmatot, kasteluletkut ja kaistoina erilaisia kasvualustoja. Sammalta kerättiin tuhansia kiloja Espoosta tulevalta hakkuualalta. Sammal murskattiin ja levitettiin kasvualustan päälle. Päälle oli levitettiin vielä suojaverkko juurtumisen ajaksi.

– Työ oli hyvin haastavaa katon laajuuden ja pistekuormien välttämisen takia. Kaikki oli tehtävä käsin. Kaikkiaan erilaisia koealoja muodostui peräti 120, Niemikapee kuvailee.

Viime kesän kosteuden ja viileyden takia katolla viihtyivät myös rikkakasvit, joita löytyi jopa 80 lajia. Kastelua ei tarvittu.
- Nyt sammal kasvaa hyvin, ja verkot poistetaan ensi vuonna. Yhtenä tavoitteena on saada tuotteistettu sammalkatto myyntiin, Niemikapee kertoo.

Aikaisemmat jutut